Ero sivun ”Kultamamo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: vi:Drepanis pacifica |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: el:Χαβανέζικο μάμο |
||
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
[[de:Königskleidervogel]] |
[[de:Königskleidervogel]] |
||
[[el:Χαβανέζικο μάμο]] |
|||
[[en:Hawai'i Mamo]] |
[[en:Hawai'i Mamo]] |
||
[[eu:Drepanis pacifica]] |
[[eu:Drepanis pacifica]] |
||
Versio 12. helmikuuta 2013 kello 20.03
| Kultamamo | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Mamot Drepanis |
| Laji: | pacifica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Drepanis pacifica |
|
| Katso myös | |
Kultamamo (Drepanis pacifica) on sukupuuttoon kuollut peippoihin kuuluva varpuslintu. Laji eli Havaijin pääsaarella ja viimeinen varma havainto elävästä linnusta on vuodelta 1899.[1]
Koko ja ulkonäkö
Kooltaan kultamamo oli noin 23 cm. Lajin sukupuolet muistuttivat ulkonäöltään toisiaan. Linnun selkä, siivet, pää, rinta, vatsa ja pyrstö olivat väriltään kiiltävän mustat. Kultamamon alaselkä, siipien kupeet ja siipien alaosat sekä perä olivat väriltään kirkkaan keltaiset. Siivissä oli myös valkoinen laikku. Lajin nokka oli hyvin pitkä ja alaspäin kaartuva.[2]
Elinympäristö ja ravinto
Kultamamoa tavattiin Havaijin pääsaarelta. Lajin elinympäristöä olivat kosteat metsät, jotka sijaitsivat pääasiassa alankomailla, alle 1 200 metrin korkeudella. Kultamamon ravinto koostui pääasiassa kukkien medestä, jota se imi pitkällä kaarevalla nokallaan. Tämän lisäksi linnun on raportoitu syöneen myös hyönteisiä.[2][1]
Keltamamoja pyydystettiin suuria määriä höyhenten vuoksi, mikä vaikutti lajin harvinaistumiseen. Lajin häviämisen katsotaan kuitenkin johtuneen pääasiassa sopivien elinympäristöjen tuhoutumisen ja sairauksien vuoksi.[1]
Merkitys havaijilaisessa kulttuurissa
Havaijilla keltahöyheniset linnut olivat suhteellisen harvinaisia ja niiden höyheniä pidettiin hyvin arvokkaina. Tämän vuoksi kultamamoja pyydystettiin ja niiden keltaisia ja mustia höyheniä käytettiin perinteisten viittojen tekemiseen. Viittoja käyttivät hallitsijat ja merkittävät havaijilaiset, joita kutsutaan nimellä ali‘i. Yksi kookkaimmista kultamamon höyhenistä tehdyistä viitoista on noin metrin pitkä ja kuului Kamehameha I:lle. Nykyään viittaa säilytetään Bernice P. Bishop Museumissa Havaijilla. Höyhenistä tehtiin myös seppeleitä, joita käyttivät merkittävät naishenkilöt.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d Drepanis pacifica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b Harold Douglas Pratt: The Hawaiian honeycreepers, s. 207. Oxford University Press, 2005. ISBN 9780198546535. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.11.2009). (englanniksi)
- ↑ H. Douglas Pratt: Hawaii Mamo Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 8.11.2009. (englanniksi)