Ero sivun ”Louis Braille” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TjBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: bn:লুই ব্রেল
laajennusta
Rivi 1: Rivi 1:
{{Henkilö
[[Kuva:Louis Braille by Étienne Leroux.jpg|thumb|right|Louis Braille]]
| henkilön_nimi = Louis Braille
| kuvan_nimi = Louis Braille by Étienne Leroux.jpg
| kuvakoko = 225px
| kuvateksti = Étienne Leroux’n veistämä rintakuva.
| syntymäpäivä = [[4. tammikuuta]] [[1809]]
| syntymäpaikka = [[Coupvray]], [[Ranska]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|4|1|1809|6|1|1852}}
| kuolinpaikka = [[Pariisi]], [[Ranska]]
| kansallisuus =
| ammatti = opettaja
| järjestö =
| titteli =
| edeltäjä =
| seuraaja =
| siviilisääty =
| puoliso =
| vanhemmat =
| lapset =
| lempinimet =
| kotisivu =
}}
[[Kuva:Louis braille.svg|thumb|Louis Braille pistekirjoituksella]]
[[Kuva:Louis braille.svg|thumb|Louis Braille pistekirjoituksella]]
'''Louis Braille''' ([[4. tammikuuta]] [[1809]] [[Coupvray]], [[Ranska]] – [[6. tammikuuta]] [[1852]] [[Pariisi]], [[Ranska]]) oli ranskalainen opettaja ja [[sokeus|sokeiden]] tai voimakkaasti [[heikkonäköisyys|heikkonäköisten]] käyttämän [[pistekirjoitus|pistekirjoituksen]] eli braille-kirjoituksen keksijä.
'''Louis Braille''' ([[4. tammikuuta]] [[1809]] [[Coupvray]], [[Ranska]] – [[6. tammikuuta]] [[1852]] [[Pariisi]], [[Ranska]]) oli ranskalainen opettaja ja [[sokeus|sokeiden]] tai voimakkaasti [[heikkonäköisyys|heikkonäköisten]] käyttämän [[pistekirjoitus|pistekirjoituksen]] eli braillekirjoituksen keksijä.


== Syntymä, sokeutuminen ja koulunkäynti ==
Braille menetti näkönsä kolmivuotiaana leikkiessään satulaseppänä työskentelevän isänsä pajalla naskalilla, jolla hän vahingossa pisti itseään. Se johti toisen silmän vammautumisen ja sitä seuranneeseen [[sympaattinen oftalmia|sympaattiseen oftalmiaan]], joka lopulta vei häneltä näön. 10-vuotiaana Braille siirtyi tavallisesta koulusta Pariisin sokeainkouluun, missä hän oppi [[Charles Barbier]]in kehittämän [[Barbierin kirjoitus|Barbierin kirjoituksen]] eli niin kutsutun yökirjoituksen, jonka tämä oli kehittänyt sotilaskäyttöön mahdollistamaan pimeällä äänettömät käskyt sotilaille.
Braille syntyi 1809 [[Coupvray]]n kylässä nelilapsisen perheen nuorimpana.<ref name="nkl">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut/museo/huuskonen_braille| Nimeke = Louis Brail­le - his­to­rial­li­nen hen­ki­lö ja myyt­ti| Tekijä = Huuskonen, Kari| Julkaisija = Näkövammaisten keskusliitto| Viitattu = 4.1.2013}}</ref> Hänen perheensä oli köyhä, ja perheen isä työskenteli kylän satulaseppänä.<ref name="royal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rnib.org.uk/aboutus/aboutsightloss/famous/Pages/louisbraille.aspx| Nimeke = Louis Brail­le| Julkaisupaikka = London| Julkaisija = Royal National Institute of Blind People| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref> Braille menetti näkönsä kolmivuotiaana leikkiessään isänsä pajalla. [[Naskali]] lävisti hänen toisen silmänsä. Toisesta silmästä lähti myös näkö, sillä siihen kehittyi [[sympaattinen oftalmia|sympaattiseen oftalmiaan]].<ref name="nkl"/>


Vammastaan huolimatta Braille pärjäsi hyvin paikallisessa koulussa. Paikallinen maanomistaja huomasi Braillen kyvyt ja järjesti tälle paikan Pariisiin [[Institut National des Jeunes Aveugles|sokeainkouluun]]. Braillet olivat huolissaan poikansa tulevaisuudesta kotipaikan ulkopuolella, mutta suostuivat uuteen koulupaikkaan. Louis Braille aloitti opintonsa Pariisissa 10-vuotiaana.<ref name="royal"/>
Koulussa oli käytössä tuon ajan mittapuun mukaan kehittyneitä kirjoja sokeille, mutta ne oli tehty kömpelöllä kohokirjoituksella, joka teki niistä myös huomattavan paksuja. Niiden avulla lapset oppivat lukemaan, mutta he eivät pystyneet kirjoittamaan. Braille uskoi pystyvänsä parempaan, ja hän kehittikin 13-vuotiaana vuonna [[1825]] Barbierin järjestelmän pohjalta oman pistekirjoituksensa.


Elämä sokeainkoulussa oli melko raskasta, sillä rakennus oli kostea ja epäterveellinen ja kuri tiukkaa. Siellä opetettiin pääasiassa erilaisia käytännön neuvoja, joiden avulla oppilaat pystyisivät pärjäämään kouluajan jälkeen. Koulussa oli myös käytössä sokeiden kirjoja, jotka oli tehty kuitenkin kömpelöllä ”kohokirjoituksella”. Niissä kirjaimet oli tehty painettu sivuille [[kupari]]langan avulla. Oppilaat kyllä oppivat lukemaan, mutta he eivät pystyneet kirjoittamaan. Braille koki lisäksi kirjat hidaslukuisiksi.<ref name="royal"/>
Braillen järjestelmä on esikuvaansa yksinkertaisempi: kun Barbierin järjestelmä perustuu kahteentoista pisteeseen, joilla kuvataan äänteitä pikakirjoituksen tapaan, braillessa pisteitä on vain kuusi ja teksti luodaan kuten tavallinen kirjoitus, aakkoston kirjain kerrallaan. Braille lisäsi järjestelmäänsä myös matemaattiset merkit sekä merkit säveltapailua varten. Louis Braille esitteli järjestelmänsä julkisesti vuonna [[1829]]. Virallisesti pistekirjoitus hyväksyttiin vuonna [[1844]].


== Braillekirjoituksen kehittäminen ==
Louis Braille kuoli vuonna [[1852]] [[tuberkuloosi]]in ja hänet haudattiin alun perin perheensä tahdon mukaisesti syntymäpaikkakunnalle Coupvrayhin. Noin sata vuotta myöhemmin hänen jäännöksensä siirrettiin [[Panthéon]]iin Pariisin.
Braille tutustui 1821 ensimmäisen kerran pisteiden avulla toteutettuun kirjoitukseen, kun kapteeni [[Charles Barbier]] vieraili koulussa. Barbier oli kehittänyt niin kutsutun [[Yökirjoitus|yökirjoituksen]], jonka avulla sotilaat pystyivät lähettämään toisilleen viestejä puhumatta. Braille ymmärsi nopeasti Barbier’n kirjoituksen edut, mutta piti sitä edelleen liian monimutkaisena. Seuraavien vuosien aikana Braille kehitti menetelmää, joka käyttäisi kuutta pistettä kaikkien aakkosten esittämiseen. Braille sai vuoteen 1824 mennessä omaa nimeään kantavan [[pistekirjoitus]]järjestelmän valmiiksi; hän oli tuolloin vasta 15-vuotias.<ref name="royal"/> Barbier’n yökirjoituksessa käytettiin 12 merkkiä, mutta Braillen järjestelmässä vain kuutta merkkiä. Braille lisäsi 1837 kirjoitukseensa myös matemaattiset merkit sekä merkit säveltapailua varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.braillebug.org/louis_braille_bio.asp| Nimeke = Louis Braille Biography| Julkaisija = American Foundation for the Blind| Viitattu = 4.1.2013| Kieli = {{en}}}}</ref>

Koulun oppilaat alkoivat käyttää Brailleen käyttämää metodia, mutta sitä ei otettu viralliseen opetusohjelmaan. Braillesta tuli koulun opettaja vuonna 1826, ja hän julkaisi vuonna 1829 pistekirjoitusta esitelleen kirjan, jossa oli 32 sivua.<ref name="history">{{Lehtiviite | Tekijä = Cavendish, Richard| Otsikko = Death of Louis Braille| Julkaisu = History Today| Ajankohta = 2002| Vuosikerta = 52| Numero = 1| Julkaisija = | Selite= | www = http://www.historytoday.com/richard-cavendish/death-louis-braille| Viitattu = 4.1.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Braillen pistekirjoitus ei noussut suosioon Braillen elinaikana. Koulua valvonut sosiaaliministeriö kielsi 1838 kirjoituksen ottamisen opetusohjalmaan. Ministeriö vaati, että sokeiden opetuksessa tuli käyttää vain [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisia aakkosia]], kuten näkevienkin opetuksessa. Australialaisen elämäkerturin [[Lennard Bickel]]in mukaan aran ja sosiaalisesta syrjäänvetätyvän Braillen henkinen tasapaino järkkyi huomattavasti kuultuaan ministeriön päätöksen. Braillen järjestelmää tukenut koulun johtaja Pignier erotettiin virastaan vuonna 1840.<ref name="nkl"/>

== Sairastuminen ja kuolema ==
Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit [[keuhkotuberkuloosi]]sta, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetosista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayhin, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.<ref name="nkl"/>

Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayhin, mutta hänen ruumiis haluttiin siirtää myöhemmin [[Panthéon]]iin, johon on haudattu monia ranskalaisia merkkihenkilöitä.<ref name="nkl"/> Braillen jäännökset siirrettiinkiin Panthéon 20. heinäkuuta 1952. Tilaisuuteen osallistui muun muassa Ranskan presidentti [[Vincent Auriol]]. Braillen kädet jätettiin kuitenkin Coupvrayhin, jossa ne lepäävät betonilaatikossa tyhjässä haudassa.<ref name="history"/>


Braillen kunniaksi on nimetty Pariisin 12. kaupunginosassa katu, joka sijaitsee Avenue Michel-Bizot'n ja Boulevard de Picpus'n välissä. Vuodesta [[2001]] alkaen Maailman Sokeiden Unioni [[World Blind Union]] on viettänyt [[maailman pistekirjoituspäivä]]ä Braillen syntymäpäivänä 4. tammikuuta.
Braillen kunniaksi on nimetty Pariisin 12. kaupunginosassa katu, joka sijaitsee Avenue Michel-Bizot'n ja Boulevard de Picpus'n välissä. Vuodesta [[2001]] alkaen Maailman Sokeiden Unioni [[World Blind Union]] on viettänyt [[maailman pistekirjoituspäivä]]ä Braillen syntymäpäivänä 4. tammikuuta.

== Lähteet ==
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
*[http://www.afb.org/louisbraillemuseum/ Louis Braille Online Museum] {{en}}


== Kirjallisuus ==
== Kirjallisuus ==
* Maijaliisa Dieckmann: Väläys pimeässä. Louis Braille ja pistekirjoituksen tarina. (BTJ, 2010)
* Maijaliisa Dieckmann: Väläys pimeässä. Louis Braille ja pistekirjoituksen tarina. (BTJ, 2010)


{{Commonscat|Louis Braille}}
{{Tynkä/Henkilö}}


{{DEFAULTSORT:Braille, Louis}}
{{DEFAULTSORT:Braille, Louis}}

Versio 4. tammikuuta 2013 kello 23.31

Louis Braille
Étienne Leroux’n veistämä rintakuva.
Étienne Leroux’n veistämä rintakuva.
Henkilötiedot
Syntynyt4. tammikuuta 1809
Coupvray, Ranska
Kuollut6. tammikuuta 1852 (43 vuotta)
Pariisi, Ranska
Ammatti opettaja
Louis Braille pistekirjoituksella

Louis Braille (4. tammikuuta 1809 Coupvray, Ranska6. tammikuuta 1852 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen opettaja ja sokeiden tai voimakkaasti heikkonäköisten käyttämän pistekirjoituksen eli braillekirjoituksen keksijä.

Syntymä, sokeutuminen ja koulunkäynti

Braille syntyi 1809 Coupvrayn kylässä nelilapsisen perheen nuorimpana.[1] Hänen perheensä oli köyhä, ja perheen isä työskenteli kylän satulaseppänä.[2] Braille menetti näkönsä kolmivuotiaana leikkiessään isänsä pajalla. Naskali lävisti hänen toisen silmänsä. Toisesta silmästä lähti myös näkö, sillä siihen kehittyi sympaattiseen oftalmiaan.[1]

Vammastaan huolimatta Braille pärjäsi hyvin paikallisessa koulussa. Paikallinen maanomistaja huomasi Braillen kyvyt ja järjesti tälle paikan Pariisiin sokeainkouluun. Braillet olivat huolissaan poikansa tulevaisuudesta kotipaikan ulkopuolella, mutta suostuivat uuteen koulupaikkaan. Louis Braille aloitti opintonsa Pariisissa 10-vuotiaana.[2]

Elämä sokeainkoulussa oli melko raskasta, sillä rakennus oli kostea ja epäterveellinen ja kuri tiukkaa. Siellä opetettiin pääasiassa erilaisia käytännön neuvoja, joiden avulla oppilaat pystyisivät pärjäämään kouluajan jälkeen. Koulussa oli myös käytössä sokeiden kirjoja, jotka oli tehty kuitenkin kömpelöllä ”kohokirjoituksella”. Niissä kirjaimet oli tehty painettu sivuille kuparilangan avulla. Oppilaat kyllä oppivat lukemaan, mutta he eivät pystyneet kirjoittamaan. Braille koki lisäksi kirjat hidaslukuisiksi.[2]

Braillekirjoituksen kehittäminen

Braille tutustui 1821 ensimmäisen kerran pisteiden avulla toteutettuun kirjoitukseen, kun kapteeni Charles Barbier vieraili koulussa. Barbier oli kehittänyt niin kutsutun yökirjoituksen, jonka avulla sotilaat pystyivät lähettämään toisilleen viestejä puhumatta. Braille ymmärsi nopeasti Barbier’n kirjoituksen edut, mutta piti sitä edelleen liian monimutkaisena. Seuraavien vuosien aikana Braille kehitti menetelmää, joka käyttäisi kuutta pistettä kaikkien aakkosten esittämiseen. Braille sai vuoteen 1824 mennessä omaa nimeään kantavan pistekirjoitusjärjestelmän valmiiksi; hän oli tuolloin vasta 15-vuotias.[2] Barbier’n yökirjoituksessa käytettiin 12 merkkiä, mutta Braillen järjestelmässä vain kuutta merkkiä. Braille lisäsi 1837 kirjoitukseensa myös matemaattiset merkit sekä merkit säveltapailua varten.[3]

Koulun oppilaat alkoivat käyttää Brailleen käyttämää metodia, mutta sitä ei otettu viralliseen opetusohjelmaan. Braillesta tuli koulun opettaja vuonna 1826, ja hän julkaisi vuonna 1829 pistekirjoitusta esitelleen kirjan, jossa oli 32 sivua.[4] Braillen pistekirjoitus ei noussut suosioon Braillen elinaikana. Koulua valvonut sosiaaliministeriö kielsi 1838 kirjoituksen ottamisen opetusohjalmaan. Ministeriö vaati, että sokeiden opetuksessa tuli käyttää vain latinalaisia aakkosia, kuten näkevienkin opetuksessa. Australialaisen elämäkerturin Lennard Bickelin mukaan aran ja sosiaalisesta syrjäänvetätyvän Braillen henkinen tasapaino järkkyi huomattavasti kuultuaan ministeriön päätöksen. Braillen järjestelmää tukenut koulun johtaja Pignier erotettiin virastaan vuonna 1840.[1]

Sairastuminen ja kuolema

Braillessa alkoi näkyä 1830-luvun lopulla ensimmäiset merkit keuhkotuberkuloosista, johon hän myös myöhemmin kuoli. Sairaus oli todennäköisesti seurausta kosteista ja vetosista olosuhteista, jossa hän oli joutunut elämään. Braillen sairauteen ei alkuun suhtauduttu vakavasti, mutta 1840-luvulla hänet lähetettiin toipumaan kotiinsa Coupvrayhin, kun hän alkoi yksiä verta. Braille joutui 1840-luvulla olemaan pitkiä jaksoja kotiseudullaan, mutta aina oireiden helpottuessa hän palasi Pariisiin. Braille menetti lopullisesti työkykynsä 1850-luvun alkupuolella, ja hän kuoli Pariisissa vuonna 1852.[1]

Braille haudattiin kotikyläänsä Coupvrayhin, mutta hänen ruumiis haluttiin siirtää myöhemmin Panthéoniin, johon on haudattu monia ranskalaisia merkkihenkilöitä.[1] Braillen jäännökset siirrettiinkiin Panthéon 20. heinäkuuta 1952. Tilaisuuteen osallistui muun muassa Ranskan presidentti Vincent Auriol. Braillen kädet jätettiin kuitenkin Coupvrayhin, jossa ne lepäävät betonilaatikossa tyhjässä haudassa.[4]

Braillen kunniaksi on nimetty Pariisin 12. kaupunginosassa katu, joka sijaitsee Avenue Michel-Bizot'n ja Boulevard de Picpus'n välissä. Vuodesta 2001 alkaen Maailman Sokeiden Unioni World Blind Union on viettänyt maailman pistekirjoituspäivää Braillen syntymäpäivänä 4. tammikuuta.

Lähteet

  1. a b c d e Huuskonen, Kari: Louis Brail­le - his­to­rial­li­nen hen­ki­lö ja myyt­ti Näkövammaisten keskusliitto. Viitattu 4.1.2013.
  2. a b c d Louis Brail­le London: Royal National Institute of Blind People. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  3. Louis Braille Biography American Foundation for the Blind. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)
  4. a b Cavendish, Richard: Death of Louis Braille. History Today, 2002, 52. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.1.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kirjallisuus

  • Maijaliisa Dieckmann: Väläys pimeässä. Louis Braille ja pistekirjoituksen tarina. (BTJ, 2010)