Ero sivun ”Gneissi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: ml:നയ്സ് |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: gd:Gneiss |
||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
[[fa:گنیس]] |
[[fa:گنیس]] |
||
[[fr:Gneiss]] |
[[fr:Gneiss]] |
||
[[gd:Gneiss]] |
|||
[[gl:Gneis]] |
[[gl:Gneis]] |
||
[[ko:편마암]] |
[[ko:편마암]] |
||
Versio 29. elokuuta 2012 kello 03.35
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen.[1] Kiven mineraaleista vähemmän kuin 50 % on suuntautunut ja litistynyt maankuoren liikkeiden vaikutuksesta. Liuskeissa taas yli puolet mineraaleista on liuskostunut ja suuntautunut. Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.
Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista; niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Gneississä on paljon raitoja. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.[1]
Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen. Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.
Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan kivilaji.
Gneissiä käytetään rakennuskivenä.[1]