Ero sivun ”Natriumvetysulfaatti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: cs:Hydrogensíran sodný, vi:Natri bisunfat
Rivi 34: Rivi 34:


[[ar:بيكبريتات الصوديوم]]
[[ar:بيكبريتات الصوديوم]]
[[cs:Hydrogensíran sodný]]
[[de:Natriumhydrogensulfat]]
[[de:Natriumhydrogensulfat]]
[[en:Sodium bisulfate]]
[[en:Sodium bisulfate]]
Rivi 45: Rivi 46:
[[sk:Hydrogénsíran sodný]]
[[sk:Hydrogénsíran sodný]]
[[sv:Natriumvätesulfat]]
[[sv:Natriumvätesulfat]]
[[vi:Natri bisunfat]]
[[zh:硫酸氢钠]]
[[zh:硫酸氢钠]]

Versio 27. kesäkuuta 2012 kello 21.36

Natriumvetysulfaatti
[[Tiedosto:|275px|]]
Tunnisteet
CAS-numero 7681-38-1
PubChem CID 516919
Ominaisuudet
Molekyylikaava NaHSO4
Moolimassa 120,068 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen kiinteä aine
Sulamispiste 59°C [1]
Tiheys 2,1 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 50 g/100ml (0°C)

Natriumvetysulfaatti eli natriumbisulfaatti (NaHSO4) on natrium- ja vetysulfaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Yhdiste esiintyy vedettömässä muodossa ja monohydraattina.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa natriumvetysulfaatti on kiinteää valkoista ainetta. Sen vesiliuokset ovat happamia, koska yhdisteen vetysulfaatti-ioni voi protolysoitua. [2]

Kuumennettaessa natriumvetysulfaattia vapautuu vettä ja syntyy natriumpyrosulfaattia. Kun natriumpyrosulfaattia kuumennetaan edelleen, muodostuu rikkitrioksidia ja natriumsulfaattia. [2]

2 NaHSO4 → Na2S2O7 + H2O

Valmistus ja käyttö

Natriumvetysulfaattia voidaan valmistaa käsittelemällä natriumkloridia rikkihappoliuoksella. Natriumvetysulfaatin lisäksi reaktiossa muodostuu kaasumaista vetykloridia. [2]

NaCl + H2SO4 → NaHSO4 + HCl

Natriumvetysulfaattia käytetään puhdistusliuoksissa, hopean peittauksessa, ja pH:n alentamisessa uima-altaissa. Lisäksi yhdistettä käytetään happamuudensäätöaineena elintarvikkeissa ja sen E-koodi on E 514[3].

Lähteet

  1. a b Safety data for sodium hydrogen sulfate The Physical and Theoretical Chemistry Laboratory Oxford University. Viitattu 2.7.2009.
  2. a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 998. Walter de Gruyter, 1994. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.7.2009). (englanniksi)
  3. E-koodiavain Evira. Viitattu 2.7.2009.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.