Ero sivun ”Tšehovin ase” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Tšehovin ase''' on fiktiossa, kuten kirjallisuudessa, tv-sarjoissa tai elokuvissa käytetty tekniikka, missä näennäisesti merkityksetön asia esitellään tarinan aikaisessa vaiheessa, mutta joka tarinan edetessä nousee merkittävään asemaan juonen kannalta. Termi on nimetty venäläisen kirjailijan [[Anton Tšehov]]in mukaan, joka mainitsee siitä useita variantteja kirjeissään. Tšehov itse käytti sitä teoksessaan ''[[Vanja-eno]]'': siinä pistooli esitellään tarinan alussa jokseenkin puolihuolimattomasti, mutta tarinan loppua kohti siitä tulee tärkeä osa juonta, kun Vanja-eno aikoo raivonpuuskassaan ampua sillä itsensä.
'''Tšehovin ase''' on [[fiktio]]ssa, kuten [[kirjallisuus|kirjallisuudessa]], [[televisiosarja|televisiosarjoissa]] tai [[elokuva|elokuvissa]] käytetty tekniikka, missä näennäisesti merkityksetön asia esitellään tarinan aikaisessa vaiheessa, mutta joka tarinan edetessä nousee merkittävään asemaan juonen kannalta. Termi on nimetty [[Venäjä|venäläisen]] kirjailijan [[Anton Tšehov]]in mukaan, joka mainitsee siitä useita variantteja kirjeissään. Tšehov itse käytti sitä teoksessaan ''[[Vanja-eno]]'': siinä [[pistooli]] esitellään tarinan alussa jokseenkin puolihuolimattomasti, mutta tarinan loppua kohti siitä tulee tärkeä osa juonta, kun Vanja-eno aikoo raivonpuuskassaan ampua sillä itsensä.


{{Sitaatti|Jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin. Jos asetta ei aiota käyttää, ei sitä tarvita seinällä|Anton Tšehov}}
{{Sitaatti|Jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin. Jos asetta ei aiota käyttää, ei sitä tarvita seinällä.|Anton Tšehov}}


Fraasia on usein tulkittu häivetekniikaksi, mutta konsepti voidaan tulkita myös tarkoittamaan "älä lisää tarpeettomia esineitä tarinaan". "Tšehovin ase"-säännön unohtaminen voi johtaa suurinkiin juonen aukkoihin.
Fraasia on usein tulkittu häivetekniikaksi, mutta konsepti voidaan tulkita myös tarkoittamaan ”älä lisää tarpeettomia esineitä tarinaan”. ”Tšehovin ase” -säännön unohtaminen voi johtaa suurinkiin juonen aukkoihin.


Salapoliisitarinoissa esiintyy tämäntyyppisiä yksityiskohtia - löytyy veitsi, joka aluksi näyttää tarpeettomalta, mutta joka myöhemmin ratkaisee kaiken. Myös saduissa rakenne toimii usein tämäntyyppisten esineiden kautta: alussa löydetään ilmapallo, jonka avulla päähenkilö pelastuu tarinan lopussa (esim. ''[[Waterworld]]'').<ref>[http://oppimateriaali.wikidot.com/tsehovin-ase Oppimateriaali: Tsehovin Ase]</ref>
Salapoliisitarinoissa esiintyy tämäntyyppisiä yksityiskohtia löytyy veitsi, joka aluksi näyttää tarpeettomalta, mutta joka myöhemmin ratkaisee kaiken. Myös [[satu|saduissa]] rakenne toimii usein tämäntyyppisten esineiden kautta: alussa löydetään [[ilmapallo]], jonka avulla päähenkilö pelastuu tarinan lopussa (esimerkiski ''[[Waterworld]]'').<ref>[http://oppimateriaali.wikidot.com/tsehovin-ase Oppimateriaali: Tsehovin Ase]</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 17. toukokuuta 2012 kello 23.03

Tšehovin ase on fiktiossa, kuten kirjallisuudessa, televisiosarjoissa tai elokuvissa käytetty tekniikka, missä näennäisesti merkityksetön asia esitellään tarinan aikaisessa vaiheessa, mutta joka tarinan edetessä nousee merkittävään asemaan juonen kannalta. Termi on nimetty venäläisen kirjailijan Anton Tšehovin mukaan, joka mainitsee siitä useita variantteja kirjeissään. Tšehov itse käytti sitä teoksessaan Vanja-eno: siinä pistooli esitellään tarinan alussa jokseenkin puolihuolimattomasti, mutta tarinan loppua kohti siitä tulee tärkeä osa juonta, kun Vanja-eno aikoo raivonpuuskassaan ampua sillä itsensä.

»Jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin. Jos asetta ei aiota käyttää, ei sitä tarvita seinällä.»
(Anton Tšehov)

Fraasia on usein tulkittu häivetekniikaksi, mutta konsepti voidaan tulkita myös tarkoittamaan ”älä lisää tarpeettomia esineitä tarinaan”. ”Tšehovin ase” -säännön unohtaminen voi johtaa suurinkiin juonen aukkoihin.

Salapoliisitarinoissa esiintyy tämäntyyppisiä yksityiskohtia – löytyy veitsi, joka aluksi näyttää tarpeettomalta, mutta joka myöhemmin ratkaisee kaiken. Myös saduissa rakenne toimii usein tämäntyyppisten esineiden kautta: alussa löydetään ilmapallo, jonka avulla päähenkilö pelastuu tarinan lopussa (esimerkiski Waterworld).[1]

Katso myös

Viitteet