Ero sivun ”Tšamalalin kieli” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
2010 tieto |
hups, mokasin |
||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
'''Tšamalalin''' eli '''tšamalin kieli''' (tšamaliksi цIамалалдуб мицIцI,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1967 | Sivu = 385 | Tunniste = }}</ref> ''c’amalaldub mic’c’'') on [[tšamalit|tšamalien]] puhuma [[dagestanilaiset kielet|dagestanilainen kieli]]. Sitä puhutaan [[Venäjä]]llä [[Dagestan]]in tasavallan [[Tsumadan piiri]]ssä [[Andijskoje Koisu]] -joen vasemman rannan kylissä sekä [[Tšetšenia]]ssa Kenhinka-joen laakson kylissä. Tšamaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 365 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> |
'''Tšamalalin''' eli '''tšamalin kieli''' (tšamaliksi цIамалалдуб мицIцI,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1967 | Sivu = 385 | Tunniste = }}</ref> ''c’amalaldub mic’c’'') on [[tšamalit|tšamalien]] puhuma [[dagestanilaiset kielet|dagestanilainen kieli]]. Sitä puhutaan [[Venäjä]]llä [[Dagestan]]in tasavallan [[Tsumadan piiri]]ssä [[Andijskoje Koisu]] -joen vasemman rannan kylissä sekä [[Tšetšenia]]ssa Kenhinka-joen laakson kylissä. Tšamaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 365 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> |
||
1990-luvulla tšamaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 64 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref> Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 2 400 tšamalin puhujaa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> joista vain 354 asui Dagestanissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki tšamalit pitävät itseään [[Avaarit (Kaukasia)|avaareina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.3.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on |
1990-luvulla tšamaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 64 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref> Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 2 400 tšamalin puhujaa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> joista vain 354 asui Dagestanissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki tšamalit pitävät itseään [[Avaarit (Kaukasia)|avaareina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.3.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 500 tšamalalin puhujaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/population/demo/per-itog/tab6.xls | Nimeke = Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.1.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref>. |
||
Tšamal kuuluu dagestanilaisten kielten [[avaarilaiskielet|avaarilaisen ryhmän]] [[andilaiset kielet|andilaiseen alaryhmään]]. Kielen rakenteeseen on vaikuttanut voimakkaasti [[avaarin kieli|avaari]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Kavkazskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1999 | Sivu = 291 | Tunniste = ISBN 5-87444-079-8}}</ref> Murteita on kaksi, joista toinen on lähellä [[godoberin kieli|godoberiä]]. Tšamal toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielenään puhujat käyttävät avaaria ja [[venäjän kieli|venäjää]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 365–366 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> |
Tšamal kuuluu dagestanilaisten kielten [[avaarilaiskielet|avaarilaisen ryhmän]] [[andilaiset kielet|andilaiseen alaryhmään]]. Kielen rakenteeseen on vaikuttanut voimakkaasti [[avaarin kieli|avaari]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Kavkazskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1999 | Sivu = 291 | Tunniste = ISBN 5-87444-079-8}}</ref> Murteita on kaksi, joista toinen on lähellä [[godoberin kieli|godoberiä]]. Tšamal toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielenään puhujat käyttävät avaaria ja [[venäjän kieli|venäjää]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 365–366 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> |
Versio 20. tammikuuta 2012 kello 17.43
Tšamalali | |
---|---|
Oma nimi | цIамалалдуб мицIцI, c’amalaldub mic’c’ |
Tiedot | |
Alue | Dagestan |
Virallinen kieli | - |
Puhujia | 4 000 – 5 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | – |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
Kieliryhmä |
avaarilaiskielet andilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | – |
ISO 639-3 | cji |
Tšamalalin eli tšamalin kieli (tšamaliksi цIамалалдуб мицIцI,[1] c’amalaldub mic’c’) on tšamalien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsumadan piirissä Andijskoje Koisu -joen vasemman rannan kylissä sekä Tšetšeniassa Kenhinka-joen laakson kylissä. Tšamaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle.[2]
1990-luvulla tšamaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta.[3] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 2 400 tšamalin puhujaa,[4] joista vain 354 asui Dagestanissa.[5] Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki tšamalit pitävät itseään avaareina.[6] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 500 tšamalalin puhujaa[7].
Tšamal kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kielen rakenteeseen on vaikuttanut voimakkaasti avaari.[8] Murteita on kaksi, joista toinen on lähellä godoberiä. Tšamal toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielenään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[9]
Lähteet
- ↑ Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki, s. 385. Moskva: Nauka, 1967.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 365. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 23.3.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 291. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 365–366. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.