Ero sivun ”Syylälinnunherne” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Orf (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p r2.6.4) (Botti lisäsi: et:Mägi-seahernes |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
[[da:Krat-Fladbælg]] |
[[da:Krat-Fladbælg]] |
||
[[de:Berg-Platterbse]] |
[[de:Berg-Platterbse]] |
||
[[et:Mägi-seahernes]] |
|||
[[en:Lathyrus linifolius]] |
[[en:Lathyrus linifolius]] |
||
[[fr:Lathyrus linifolius]] |
[[fr:Lathyrus linifolius]] |
||
Versio 13. elokuuta 2011 kello 07.11
| Syylälinnunherne | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Nätkelmät Lathyrus |
| Laji: | linifolius |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Syylälinnunherne (Lathyrus linifolius, myös L. montanus) on Euroopassa kasvava, keväällä kukkiva lehtojen nätkelmälaji. Suomessa lajia tavataan lähinnä maan eteläosissa.
Ulkonäkö ja koko
Monivuotinen syylälinnunherne kasvaa 15–30 cm korkeaksi. Jokseenkin kalju varsi on pysty ja siipipalteinen. Lehdet ovat 2–4 -parisia ja kärhettömiä. Lehdykät ovat soikeita tai suikeita ja tylppiä. Korvakkeet ovat isoja. Kukinto on 2–6-kukkainen terttu. Kukat ovat kukinnan alussa sinipunaisia, mutta muuttuvat lopulta sinisiksi. Teriö on kooltaan 10–16 mm pitkä. Syylälinnunherne kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Siemenet kypsyvät 2,5–4,5 cm pitkässä kaljussa, punaruskeassa palossa. Laji on lievästi myrkyllinen.[1]
Suomessa lajista tunnetaan kaksi muunnosta: var. linifolius ja var. montanus. Muunnokset eroavat toisistaan lehdyköiden muodossa ja koossa. Ensin mainitun lehdykät ovat suikeita ja 2–4 mm leveitä, jälkimmäisen soikeita ja 5–15 mm leveitä.[1]
Levinneisyys
Syylälinnunherne on eurooppalainen laji, jota tavataan Pohjois-Espanjasta Serbiaan, Unkariin ja Puolaan saakka. Pohjoisessa lajia kasvaa Baltiassa sekä Keski-Norjassa, -Ruotsissa ja -Suomessa saakka. Laji on tavallinen myös Britteinsaarilla.[2] Suomessa syylälinnunhernettä tavataan pääasiassa Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Tulokkaana lajia on tavattu myös muualta Suomea, muun muassa Vaasan seudulta ja Itä-Suomesta. Pohjoisin havainto on Kuusamosta. Yleisin laji on maan lounaisosissa.[1][3]
Elinympäristö
Syylälinnunherne viihtyy lehdoissa, kuivissa, ruohoisissa metsissä sekä pensaikoissa.[1]
Käyttö
Syylälinnunherneen tärkkelyspitoisia juurimukuloita on käytetty ainakin Ruotsissa hätäravintona.[2]
Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
- ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 280.
- ↑ a b Den virtuella floran: Gökärt (ruots.) Viitattu 24.2.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010:Kasviatlas 2009: Syylälinnunherneen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.Viitattu 24.2.2011.