Ero sivun ”Suuri pakana-armeija” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
poistan käännösmallineen, niin paljon muista lähteistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
'''Suuri pakana-armeija''' ({{k-en|The Great Heathen Army}}) oli [[Viikingit|viikinkiarmeija]], joka oli lähtöisin Tanskasta. Se ryösteli ja valloitti suuren osan Englantia 800-luvun lopulla. Armeijan koosta ei ole säilynyt luotettavia tietoja, mutta se oli suurimpia sotajoukkoja lajissaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Viking Age | Tekijä = Angus Somerville, R. Andrew McDonald | Julkaisija = University of Toronto Press, 2010 | www= http://books.google.com/books?id=1_ERiGechpUC&pg=PA275&dq=great+heathen+army+viking&hl=en&ei=B8AxTvDrDIej-gaH48GBDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2&ved=0CCwQ6AEwAQ#v=onepage&q=great%20heathen%20army%20viking&f=false | Sivu = 274 | Tunniste = ISBN 9781442601482 | www-teksti = Google Books}}</ref> Siihen kuului satakunta laivaa ja tuhansia sotilaita.
'''Suuri pakana-armeija''' ({{k-en|The Great Heathen Army}}) oli [[Viikingit|viikinkiarmeija]], joka oli lähtöisin Tanskasta. Se ryösteli ja valloitti suuren osan Englantia 800-luvun lopulla. Armeijan koosta ei ole säilynyt luotettavia tietoja, mutta se oli suurimpia sotajoukkoja lajissaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Viking Age | Tekijä = Angus Somerville, R. Andrew McDonald | Julkaisija = University of Toronto Press, 2010 | www= http://books.google.com/books?id=1_ERiGechpUC&pg=PA275&dq=great+heathen+army+viking&hl=en&ei=B8AxTvDrDIej-gaH48GBDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2&ved=0CCwQ6AEwAQ#v=onepage&q=great%20heathen%20army%20viking&f=false | Sivu = 274 | Tunniste = ISBN 9781442601482 | www-teksti = Google Books}}</ref> Siihen kuului satakunta laivaa ja tuhansia sotilaita.


Nimitystä ''Great Heathen Army'' käytetään [[Anglosaksien kronikka|Anglosaksien kronikassa]], joka on myös lähteenä useimmille tiedoille armeijasta. Ensimmäinen pakana-armeijaan liittyvä maininta on vuodelta 845, jolloin viikinkisoturit hyökkäsivät Pariisiin, mahdollisesti kuuluisan [[Ragnar Lodbrok]]in johdolla. Viikingit ryöstelivät Pariisin lähiseutuja vuodesta 850 alkaen. Saatuaan kokemusta Manner-Euroopasta, he lähtivät Englantiin ja laskivat maihin East Angliassa vuonna 865.<ref name="TIE">[http://historianet.fi/else-christensen/ryovarijoukosta-ammattiarmeijaksi Ryövärijoukosta ammattiarmeijaksi] Tieteen kuvalehti 2009 (myös suomenkielisen nimityksen lähde)</ref> Pohjoismaisten tarujen mukaan valtauksen syynä oli kosto, koska Northumbrian kuningas Ella oli surmannut Ragnar Lodbrokin.<ref>[http://www.britannia.com/history/saxontime3.html Timeline of Anglo-Saxon England] History Resources</ref>
Nimitystä ''Great Heathen Army'' käytetään [[Anglosaksien kronikka|Anglosaksien kronikassa]], joka on myös lähteenä useimmille tiedoille armeijasta. Ensimmäinen pakana-armeijaan liittyvä maininta on vuodelta 845, jolloin viikinkisoturit hyökkäsivät Pariisiin, mahdollisesti kuuluisan [[Ragnar Lodbrok]]in johdolla. Viikingit ryöstelivät Pariisin lähiseutuja vuodesta 850 alkaen. Saatuaan kokemusta Manner-Euroopasta, he lähtivät valloittamaan Englantia.<ref name="TIE">[http://historianet.fi/else-christensen/ryovarijoukosta-ammattiarmeijaksi Ryövärijoukosta ammattiarmeijaksi] Tieteen kuvalehti 2009 (myös suomenkielisen nimityksen lähde)</ref> Pohjoismaisten tarujen mukaan valtauksen syynä oli kosto, koska Northumbrian kuningas Ella oli surmannut Ragnar Lodbrokin.<ref>[http://www.britannia.com/history/saxontime3.html Timeline of Anglo-Saxon England] History Resources</ref>


Viikingit olivat tehneet Englantiin ryöstöretkiä ainakin vuodesta 793 alkaen. Luostarit ja pienet kaupungit olivat viikinkien suosikkikohteita. He iskivät laivoillaan rannikolle, keräsivät luostarien hopeat ja muuta saalista ja pakenivat jälleen merelle iskeäkseen seuraavaan kaupunkiin jälleen äkkirynnäköllä. Ryöstöretkiä tehtiin kesäaikana, talveksi palattiin Skandinaviaan.<ref name="TIE"/> Suuren pakana-armeijan toimintatapa ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset: he tulivat valloittamaan maan ja jäädäkseen sinne asumaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Treaty of Alfred and Guthrum - Sociolinguistic Background and Linguistic Analysis | Tekijä = Maria Melanie Meyer | Julkaisija = GRIN Verlag, 2008 | Sivu = 4 | Tunniste = ISBN 9783638946636 | www= http://books.google.com/books?id=DqKFwYXonQkC&pg=PA4&dq=great+heathen+army+viking&hl=en&ei=Pb4xTruhJIec-wa6xJTxDA&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=3&ved=0CDIQ6AEwAg#v=onepage&q=great%20heathen%20army%20viking&f=false | www-teksti = Google books}}</ref>
Viikingit olivat tehneet Englantiin ryöstöretkiä ainakin vuodesta 793 alkaen. Luostarit ja pienet kaupungit olivat viikinkien suosikkikohteita. He iskivät laivoillaan rannikolle, keräsivät luostarien hopeat ja muuta saalista ja pakenivat jälleen merelle iskeäkseen seuraavaan kaupunkiin jälleen äkkirynnäköllä. Ryöstöretkiä tehtiin kesäaikana, talveksi palattiin Skandinaviaan.<ref name="TIE"/> Suuren pakana-armeijan toimintatapa ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset: he tulivat valloittamaan maan ja jäädäkseen sinne asumaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Treaty of Alfred and Guthrum - Sociolinguistic Background and Linguistic Analysis | Tekijä = Maria Melanie Meyer | Julkaisija = GRIN Verlag, 2008 | Sivu = 4 | Tunniste = ISBN 9783638946636 | www= http://books.google.com/books?id=DqwYXonQkC&pg=PA4&dq=great+heathen+army+viking&hl=en&ei=Pb4xTruhJIec-wa6xJTxDA&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=3&ved=0CDIQ6AEwAg#v=onepage&q=great%20heathen%20army%20viking&f=false | www-teksti = Google books}}</ref>


Ragnar Lodbrokin poikien Ubben, Halfdarin ja Ivarin johdolla viikinkiarmeija pyrki valloittamaan Englannin ja asettumaan sinne asumaan. Vuonna 866 se valloitti [[Northumbria]]n kuningaskunnan ja vuonna 870 East Anglian kuningaskunnan. Kesällä 874 Skandinaviasta tuli lisäjoukkoja, joiden avulla viikingit valtasivat [[Mercia]]n 874. Wessexin kuningas [[Alfred Suuri]] onnistui sen sijaan torjumaan viikinkien hyökkäyksen 878.<ref>[http://www.anglo-saxons.net/hwaet/?do=get&type=chron&from=856&to=899 Timeline: 856-899] Anglo-Saxon Chronicles</ref>
Ragnar Lodbrokin poikien Ubben, Halfdarin ja Ivarin johdolla viikinkiarmeija laski maihin East Angliaan vuonna 865. East Anglian kuningas Edmund osti rauhan antamalla viikinkien käyttöön hevosia. Vuonna 866 pakana-armeija ratsasti pohjoiseen ja valloitti [[Northumbria]]n kuningaskunnan. He tekivät iskuja Merciaan ja muualle lähiseuduille. Nottinghamissa viikingit joutuivat piiritykseen, kun anglosaksit kokosivat yhteisen armeijan jota johtivat Wesseksin kuningas Aethelred ja Mercian kuningas Burghred. Viikingit joutivat perääntymään Yorkiin. Kuningas Edmundin johtamaa East Anglian kuningaskuntaa viikingit joutuivat yrittämään 869 ja 870. Saatuaan Edmundin vihdoin kiinni 870 he antoivat jousimiesten harjoitella käyttäen tätä maalinaan, ja katkaisivat lopulta Edmundin kaulan. Edmundista tuli myöhemmin pyhimys. Viikingit jättivät East Anglian johtoon paikallisen alikuningaan, ja siirsivät päämajansa Thamesia pitkin [[Reading]]iin. Kesällä 874 Skandinaviasta tuli lisäjoukkoja, joiden avulla viikingit valtasivat [[Mercia]]n 874. Wessexin kuningas [[Alfred Suuri]] onnistui sen sijaan torjumaan viikinkien hyökkäyksen 878.<ref>[http://www.anglo-saxons.net/hwaet/?do=get&type=chron&from=856&to=899 Timeline: 856-899] Anglo-Saxon Chronicles</ref>


Veljesten johtama armeija jakaantui vuonna 869, kun Ivar Ragnarsson lähti Irlantiin, ja Halfdar ja Ubbe jäivät Englantiin. Irlannissa Ivarista tuli Dublinin kuningas. Ragnar Lodbrokin pojista neljäs, Björn Ragnarsson, ryösteli samaan aikaan Manner-Euroopan rannikoita. Hänellä sanotaan olleen 6000 miestä ja yli 600 laivaa, jotka tulivat vuodessa niin täyteen ryöstösaalista että Björnin täytyi lähteä paluumatkalle.<ref name="TIE"/>
Veljesten johtama armeija jakaantui vuonna 869, kun Ivar Ragnarsson lähti Irlantiin, ja Halfdar ja Ubbe jäivät Englantiin. Irlannissa Ivarista tuli Dublinin kuningas. Ragnar Lodbrokin pojista neljäs, Björn Ragnarsson, ryösteli samaan aikaan Manner-Euroopan rannikoita. Hänellä sanotaan olleen 6000 miestä ja yli 600 laivaa, jotka tulivat vuodessa niin täyteen ryöstösaalista että Björnin täytyi lähteä paluumatkalle.<ref name="TIE"/>

Versio 29. heinäkuuta 2011 kello 07.22

Merciaan haudatun viikingin miekka, joka on nykyisin Derbyn kaupunginmuseossa.

Suuri pakana-armeija (engl. The Great Heathen Army) oli viikinkiarmeija, joka oli lähtöisin Tanskasta. Se ryösteli ja valloitti suuren osan Englantia 800-luvun lopulla. Armeijan koosta ei ole säilynyt luotettavia tietoja, mutta se oli suurimpia sotajoukkoja lajissaan.[1] Siihen kuului satakunta laivaa ja tuhansia sotilaita.

Nimitystä Great Heathen Army käytetään Anglosaksien kronikassa, joka on myös lähteenä useimmille tiedoille armeijasta. Ensimmäinen pakana-armeijaan liittyvä maininta on vuodelta 845, jolloin viikinkisoturit hyökkäsivät Pariisiin, mahdollisesti kuuluisan Ragnar Lodbrokin johdolla. Viikingit ryöstelivät Pariisin lähiseutuja vuodesta 850 alkaen. Saatuaan kokemusta Manner-Euroopasta, he lähtivät valloittamaan Englantia.[2] Pohjoismaisten tarujen mukaan valtauksen syynä oli kosto, koska Northumbrian kuningas Ella oli surmannut Ragnar Lodbrokin.[3]

Viikingit olivat tehneet Englantiin ryöstöretkiä ainakin vuodesta 793 alkaen. Luostarit ja pienet kaupungit olivat viikinkien suosikkikohteita. He iskivät laivoillaan rannikolle, keräsivät luostarien hopeat ja muuta saalista ja pakenivat jälleen merelle iskeäkseen seuraavaan kaupunkiin jälleen äkkirynnäköllä. Ryöstöretkiä tehtiin kesäaikana, talveksi palattiin Skandinaviaan.[2] Suuren pakana-armeijan toimintatapa ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset: he tulivat valloittamaan maan ja jäädäkseen sinne asumaan.[4]

Ragnar Lodbrokin poikien Ubben, Halfdarin ja Ivarin johdolla viikinkiarmeija laski maihin East Angliaan vuonna 865. East Anglian kuningas Edmund osti rauhan antamalla viikinkien käyttöön hevosia. Vuonna 866 pakana-armeija ratsasti pohjoiseen ja valloitti Northumbrian kuningaskunnan. He tekivät iskuja Merciaan ja muualle lähiseuduille. Nottinghamissa viikingit joutuivat piiritykseen, kun anglosaksit kokosivat yhteisen armeijan jota johtivat Wesseksin kuningas Aethelred ja Mercian kuningas Burghred. Viikingit joutivat perääntymään Yorkiin. Kuningas Edmundin johtamaa East Anglian kuningaskuntaa viikingit joutuivat yrittämään 869 ja 870. Saatuaan Edmundin vihdoin kiinni 870 he antoivat jousimiesten harjoitella käyttäen tätä maalinaan, ja katkaisivat lopulta Edmundin kaulan. Edmundista tuli myöhemmin pyhimys. Viikingit jättivät East Anglian johtoon paikallisen alikuningaan, ja siirsivät päämajansa Thamesia pitkin Readingiin. Kesällä 874 Skandinaviasta tuli lisäjoukkoja, joiden avulla viikingit valtasivat Mercian 874. Wessexin kuningas Alfred Suuri onnistui sen sijaan torjumaan viikinkien hyökkäyksen 878.[5]

Veljesten johtama armeija jakaantui vuonna 869, kun Ivar Ragnarsson lähti Irlantiin, ja Halfdar ja Ubbe jäivät Englantiin. Irlannissa Ivarista tuli Dublinin kuningas. Ragnar Lodbrokin pojista neljäs, Björn Ragnarsson, ryösteli samaan aikaan Manner-Euroopan rannikoita. Hänellä sanotaan olleen 6000 miestä ja yli 600 laivaa, jotka tulivat vuodessa niin täyteen ryöstösaalista että Björnin täytyi lähteä paluumatkalle.[2]

Suuresta pakana-armeijan valloittamista alueista heidän jälkeläistensä hallussa pisimpään säilyi Yorkin eli Jorvikin kuningaskunta, joka pysyi koossa vuoteen 950.[6] 880-luvulla kaupungin yläluokka kääntyi kristinuskoon.[7]

Lähteet

  1. ↑ Angus Somerville, R. Andrew McDonald: Viking Age, s. 274. University of Toronto Press, 2010. ISBN 9781442601482. Google Books.
  2. ↑ a b c Ryövärijoukosta ammattiarmeijaksi Tieteen kuvalehti 2009 (myös suomenkielisen nimityksen lähde)
  3. ↑ Timeline of Anglo-Saxon England History Resources
  4. ↑ Maria Melanie Meyer: Treaty of Alfred and Guthrum - Sociolinguistic Background and Linguistic Analysis, s. 4. GRIN Verlag, 2008. ISBN 9783638946636. Google books.
  5. ↑ Timeline: 856-899 Anglo-Saxon Chronicles
  6. ↑ The Viking Kingdom History of York
  7. ↑ York Viking Times Narrative History of York. Britannia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuri_pakana-armeija&oldid=10483388”