Ero sivun ”Lauri Nuutinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Aluksi vihastuneet naapurit vangitsivat Nuutisen. Myöhemmin järvenlaskun muodostamasta [[vesijättömaa]]sta syntyneistä hyvistä heinäpelloista syntyi riitaa. Nuutisen oikeudet järven laskun tuloksiin tunnustettiin [[1756]], kun hän sai omistukseen paitsi koko kuivatun alueen, myös 50 vuoden verovapauden ja 1000 [[riksi]]n palkinnon. |
Aluksi vihastuneet naapurit vangitsivat Nuutisen. Myöhemmin järvenlaskun muodostamasta [[vesijättömaa]]sta syntyneistä hyvistä heinäpelloista syntyi riitaa. Nuutisen oikeudet järven laskun tuloksiin tunnustettiin [[1756]], kun hän sai omistukseen paitsi koko kuivatun alueen, myös 50 vuoden verovapauden ja 1000 [[riksi]]n palkinnon. |
||
Nuutinen innostui järvenlaskuista ja kuivatti myöhemmin useita pienempiä järviä, mutta viranomaiset keskeyttivät [[1760]] hänen yrityksensa kuivattaa suuri Viinijärvi. |
Nuutinen innostui järvenlaskuista ja kuivatti myöhemmin useita pienempiä järviä, mutta viranomaiset keskeyttivät [[1760]] hänen yrityksensa kuivattaa suuri [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvi]]. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 20. heinäkuuta 2011 kello 09.26
Lauri Nuutinen (1699 Liperi – 1763) tuli tunnetuksi järvenlaskijana.
Nuutinen sai vuonna 1729 asuakseen kaksi autiotilaa Enon Aittovaarasta. 1741 hän ryhtyi kaivamaan laskuojaa Sarvingissa sijainneesta Sarvinginjärvestä Jakojärveen, joka oli paljon alempana järviä erottavan hiekkaharjun toisella puolella. Naapurit avustivat ensin Nuutista, mutta lopettivat sen ja Nuutinen jäi yksin hankeessaan. Hän sai silti syyskuussa 1743 valmiiksi neljäkymmentä syltä pitkän, viisi syltä syvän ja kolme syltä leveän laskuojan. Kun Nuutinen avasi laskuojan, kaksi peninkulmaa pitkä Sarvinginjärvi tyhjeni melkein kokonaan murrettuaan järviä erottavan hiekkaharjun.
Aluksi vihastuneet naapurit vangitsivat Nuutisen. Myöhemmin järvenlaskun muodostamasta vesijättömaasta syntyneistä hyvistä heinäpelloista syntyi riitaa. Nuutisen oikeudet järven laskun tuloksiin tunnustettiin 1756, kun hän sai omistukseen paitsi koko kuivatun alueen, myös 50 vuoden verovapauden ja 1000 riksin palkinnon.
Nuutinen innostui järvenlaskuista ja kuivatti myöhemmin useita pienempiä järviä, mutta viranomaiset keskeyttivät 1760 hänen yrityksensa kuivattaa suuri Viinijärvi.
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 550.