Lauri Nuutinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Nuutinen (1699 Liperi1763) tuli tunnetuksi järvenlaskijana.

Nuutinen sai vuonna 1729 asuakseen kaksi autiotilaa Enon Aittovaarasta. 1741 hän ryhtyi kaivamaan laskuojaa Sarvingissa sijainneesta Sarvinginjärvestä Jakojärveen, joka oli paljon alempana järviä erottavan hiekkaharjun toisella puolella. Naapurit avustivat ensin Nuutista, mutta lopettivat sen ja Nuutinen jäi yksin hankkeessaan. Hän sai silti syyskuussa 1743 valmiiksi neljäkymmentä syltä pitkän, viisi syltä syvän ja kolme syltä leveän laskuojan. Kun Nuutinen avasi laskuojan, kaksi peninkulmaa pitkä Sarvinginjärvi tyhjeni melkein kokonaan murrettuaan järviä erottavan hiekkaharjun.

Aluksi vihastuneet naapurit vangitsivat Nuutisen. Myöhemmin järvenlaskun muodostamasta vesijättömaasta syntyneistä hyvistä heinäpelloista syntyi riitaa. Nuutisen oikeudet järven laskun tuloksiin tunnustettiin 1756, kun hän sai omistukseen paitsi koko kuivatun alueen, myös 50 vuoden verovapauden ja 1 000 riksin palkinnon.

Nuutinen innostui järvenlaskuista ja kuivatti myöhemmin useita pienempiä järviä, mutta viranomaiset keskeyttivät 1760 hänen yrityksensä kuivattaa suuri Viinijärvi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 550.