Ero sivun ”Väittely” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.6.4) (Botti lisäsi: ru:Дебаты |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Kirjallisuutta |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Kirjallisuutta == |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kurki, Leena & Tomperi, Tuukka | Nimeke=Väittely opetusmenetelmänä | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5503-53-1}} |
|||
[[Luokka:Argumentointi]] |
[[Luokka:Argumentointi]] |
||
Versio 24. toukokuuta 2011 kello 00.01
Väittely on formaali, interaktiivinen argumentointimenetelmä. Tällainen väittely noudattaa tiettyjä sääntöjä ja se on kurinalaista[1]. Arkikielessä väittely tarkoittaa sanallista kiistaa, debattia tai polemiikkia[2].
Dialektiikka on oppia väittelytaidosta. Väittely on vanha opetusmenetelmä, jota käyttivät antiikin Kreikassa muun muassa sofistit, Sokrates, Platon, Aristoteles ja roomalaiset reetorit.[1] Sokrateen oma dialektinen kysely- ja opetusmenetelmä tunnetaan nimellä sokraattinen menetelmä.
Keskiajan yliopistoissa erilaiset määrättyä muotoa noudattavat disputaatiot olivat keskeinen opetusmenetelmä. Nykyäänkin yliopistoissa jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat puolustavat väitöskirjassa esittämiään tieteellisiä tuloksia väitöstilaisuudessa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Heikkilä, Pertti & Rönkkö, Marju: Väittely Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajina. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.4.2010.
- ↑ ”Väittely”, Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2007.
Kirjallisuutta
- Kurki, Leena & Tomperi, Tuukka: Väittely opetusmenetelmänä. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2011. ISBN 978-952-5503-53-1.