Ero sivun ”Jukka Jernvall” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:
Jernvall väitteli [[Helsingin yliopisto]]ssa vuonna 1995.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yliopistolehti.helsinki.fi/yl18vait.htm | Nimeke = Helsingin yliopisto - Väitöksiä | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Hänen nisäkkäiden poskihampaita koskevan väitöskirjansa ohjaajina toimivat [[Irma Thesleff]] ja [[Mikael Fortelius]]. Tämän jälkeen hän on toiminut tutkijana Helsingin yliopiston [[Biotekniikan instituutti|Biotekniikan instituutissa]] ja Stony Brookin yliopistossa Yhdysvalloissa. Jernvallin tutkimus on tuonut yhteen molekyylibiologiaa ja toisaalta paleontologiaa ja evoluutiobiologiaa. Nature kuvaili hampaiden kehitystä ja evoluutiota käsittelevän artikkelin yhdeksi viimeisten vuosikymmenien tärkeimmäksi evoluutiotutkimukseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nature.com/nature/newspdf/evolutiongems.pdf | Nimeke = Nature - 15 Evolutionary Gems | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref>
Jernvall väitteli [[Helsingin yliopisto]]ssa vuonna 1995.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yliopistolehti.helsinki.fi/yl18vait.htm | Nimeke = Helsingin yliopisto - Väitöksiä | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Hänen nisäkkäiden poskihampaita koskevan väitöskirjansa ohjaajina toimivat [[Irma Thesleff]] ja [[Mikael Fortelius]]. Tämän jälkeen hän on toiminut tutkijana Helsingin yliopiston [[Biotekniikan instituutti|Biotekniikan instituutissa]] ja Stony Brookin yliopistossa Yhdysvalloissa. Jernvallin tutkimus on tuonut yhteen molekyylibiologiaa ja toisaalta paleontologiaa ja evoluutiobiologiaa. Nature kuvaili hampaiden kehitystä ja evoluutiota käsittelevän artikkelin yhdeksi viimeisten vuosikymmenien tärkeimmäksi evoluutiotutkimukseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nature.com/nature/newspdf/evolutiongems.pdf | Nimeke = Nature - 15 Evolutionary Gems | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref>


Tällä hetkellä Jernvall on [[akatemiaprofessori]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/en-gb/A/Academy-of-Finland/Who-we-are/Academy-Professors/Academy-Research-Fellows/Jukka-Jernvall-/ | Nimeke = Akatemiaprofessorit - Jukka Jernvall | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja vieraileva professori Stony Brookin yliopistossa. Lisäksi Jernvall tutkii hampaiden lisäksi niin fossiiliaineiston monimuotoisuutta kuin vapaana elävien [[hiirimaki]]en vanhenemista [[Madagaskar]]illa.
Tällä hetkellä Jernvall on [[akatemiaprofessori]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akatemiaprofessorit/Akatemiaprofessorit/Jukka-Jernvall-/ | Nimeke = Akatemiaprofessorit - Jukka Jernvall | Viitattu = 31.8.2010 }}</ref> Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja vieraileva professori Stony Brookin yliopistossa. Lisäksi Jernvall tutkii hampaiden lisäksi niin fossiiliaineiston monimuotoisuutta kuin vapaana elävien [[hiirimaki]]en vanhenemista [[Madagaskar]]illa.


==Viitteet==
==Viitteet==

Versio 12. toukokuuta 2011 kello 23.01

Jukka Jernvall

Jukka Jernvall (s. 1963) on suomalainen evolutiivisen kehitysbiologian tutkija, joka parhaiten tunnetaan uraauurtavasta hampaiden kehityksen tutkimuksesta.

Jernvall väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1995.[1] Hänen nisäkkäiden poskihampaita koskevan väitöskirjansa ohjaajina toimivat Irma Thesleff ja Mikael Fortelius. Tämän jälkeen hän on toiminut tutkijana Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja Stony Brookin yliopistossa Yhdysvalloissa. Jernvallin tutkimus on tuonut yhteen molekyylibiologiaa ja toisaalta paleontologiaa ja evoluutiobiologiaa. Nature kuvaili hampaiden kehitystä ja evoluutiota käsittelevän artikkelin yhdeksi viimeisten vuosikymmenien tärkeimmäksi evoluutiotutkimukseksi.[2]

Tällä hetkellä Jernvall on akatemiaprofessori [3] Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja vieraileva professori Stony Brookin yliopistossa. Lisäksi Jernvall tutkii hampaiden lisäksi niin fossiiliaineiston monimuotoisuutta kuin vapaana elävien hiirimakien vanhenemista Madagaskarilla.

Viitteet

  1. Helsingin yliopisto - Väitöksiä yliopistolehti.helsinki.fi. Viitattu 31.8.2010.
  2. Nature - 15 Evolutionary Gems nature.com. Viitattu 31.8.2010.
  3. Akatemiaprofessorit - Jukka Jernvall aka.fi. Viitattu 31.8.2010.

Aiheesta muualla