Ero sivun ”Suuri peli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Gulistan-Treaty.jpg|thumb|250px|Persian–Venäjän raja ennen ja jälkeen Gulistanin sopimuksen]] |
[[Kuva:Gulistan-Treaty.jpg|thumb|250px|Persian–Venäjän raja ennen ja jälkeen Gulistanin sopimuksen]] |
||
'''Suuri peli''' (''The Great Game'') tarkoittaa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n strategista kilpailua [[Keski-Aasia]]n hallinnasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Käsitteen keksijäksi mainitaan usein tiedustelu-upseeri ''[[Arthur Conolly]]'' (1807−1842), mutta tunnetuksi sen teki [[Rudyard Kipling]] romaanissaan ''[[Kim (vuoden 1901 |
'''Suuri peli''' (''The Great Game'') tarkoittaa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n strategista kilpailua [[Keski-Aasia]]n hallinnasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Käsitteen keksijäksi mainitaan usein tiedustelu-upseeri ''[[Arthur Conolly]]'' (1807−1842), mutta tunnetuksi sen teki [[Rudyard Kipling]] romaanissaan ''[[Kim (vuoden 1901 kirja)|Kim]]'' (1901), jossa Hurree Babu sanoo: "Sitten kun joka ainoa on kuollut, on suuri peli päättynyt, ei ennen."<ref>Rudyard Kipling, Kim, suom. Eeva Heikkinen, WSOY 1971, s. 91</ref> |
||
1800-luvun alussa Britannian hallitseman [[Intia]]n ja Venäjän keisarikunnan alueen välissä oli noin 3 000 kilometriä eurooppalaisille lähes tuntematonta aluetta. Venäjän laajeneminen Keski-Aasiaan johti imperialistisen diplomatian, tutkimusretkien ja vakoilun täyttämään valtapeliin, jossa keskeisenä alueena oli [[Afganistan]]. Suuri peli johti uhkaaviin konflikteihin, mutta ei |
1800-luvun alussa Britannian hallitseman [[Intia]]n ja Venäjän keisarikunnan alueen välissä oli noin 3 000 kilometriä eurooppalaisille lähes tuntematonta aluetta. Venäjän laajeneminen Keski-Aasiaan johti imperialistisen diplomatian, tutkimusretkien ja vakoilun täyttämään valtapeliin, jossa keskeisenä alueena oli [[Afganistan]]. Suuri peli johti uhkaaviin konflikteihin, mutta ei laajentunut avoimeksi sodaksi suurvaltojen välillä. |
||
Suuren pelin katsotaan yleensä alkaneen vuoden 1813 [[Gulistanin rauha|Gulistanin rauhansopimuksesta]], jossa suuria alueita silloisesta [[Persia]]sta liitettiin Venäjään, ja ainakin |
Suuren pelin katsotaan yleensä alkaneen vuoden 1813 [[Gulistanin rauha|Gulistanin rauhansopimuksesta]], jossa suuria alueita silloisesta [[Persia]]sta liitettiin Venäjään, ja ainakin lieventyneen vuonna 1907 solmitun Britannian ja Venäjän välisen sopimuksen ansiosta, jolla jaettiin maiden etupiirit Persiassa, Afganistanissa ja [[Tiibet]]issä. |
||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{tynkä/Historia}} |
{{tynkä/Historia}} |
||
Versio 14. huhtikuuta 2011 kello 08.16
Suuri peli (The Great Game) tarkoittaa Venäjän ja Britannian strategista kilpailua Keski-Aasian hallinnasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Käsitteen keksijäksi mainitaan usein tiedustelu-upseeri Arthur Conolly (1807−1842), mutta tunnetuksi sen teki Rudyard Kipling romaanissaan Kim (1901), jossa Hurree Babu sanoo: "Sitten kun joka ainoa on kuollut, on suuri peli päättynyt, ei ennen."[1]
1800-luvun alussa Britannian hallitseman Intian ja Venäjän keisarikunnan alueen välissä oli noin 3 000 kilometriä eurooppalaisille lähes tuntematonta aluetta. Venäjän laajeneminen Keski-Aasiaan johti imperialistisen diplomatian, tutkimusretkien ja vakoilun täyttämään valtapeliin, jossa keskeisenä alueena oli Afganistan. Suuri peli johti uhkaaviin konflikteihin, mutta ei laajentunut avoimeksi sodaksi suurvaltojen välillä.
Suuren pelin katsotaan yleensä alkaneen vuoden 1813 Gulistanin rauhansopimuksesta, jossa suuria alueita silloisesta Persiasta liitettiin Venäjään, ja ainakin lieventyneen vuonna 1907 solmitun Britannian ja Venäjän välisen sopimuksen ansiosta, jolla jaettiin maiden etupiirit Persiassa, Afganistanissa ja Tiibetissä.
Lähteet
- ↑ Rudyard Kipling, Kim, suom. Eeva Heikkinen, WSOY 1971, s. 91