Koskutjoki

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. heinäkuuta 2010 kello 20.46 käyttäjän Roquai (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koskutjoki
Koskutjokea keväällä Ala-Koskuella.
Koskutjokea keväällä Ala-Koskuella.
Laskupaikka Mustajoki, Jalasjärvi
Maat Suomi
Virtaama 7,29 m³/s
Valuma-alue 53,11[1] km²

Koskutjoki on Jalasjärvellä, Koskuen kylässä virtaava joki. Joki saa alkunsa Koskutjärvestä.[2] Joen molemmin puolin on useita kivikautisia asuinpaikkoja.

Maantiede

Jalasjärven Koskuella virtaava Koskutjoki kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen[3] ja Jalasjärven valuma-alueeseen. Joki saa alkunsa Koskutjärvestä, minkä lisäksi joki saa vettä myös Mustajärvestä, jonka lasku-uoma aluksi on Mustaluoma ja sitten Mustajoki.[1] Mustajoki yhtyy Koskutjokeen Koskuen kirkonkylällä.[4] Ala-Koskuella joen nimi muuttuu Mustajoeksi sen yhdyttyä Ilvesjokeen Ilvesjoen sillan itäpuolella.[4]

Koskutjoen keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on vuosien 1985–2009 aikavälillä ollut 7,29 kuutiometriä sekunnissa. Joen pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 4,21 m³/s ja suurin vastaavasti 5. toukokuuta 1988 havaittu 13,8 m³/s.[3] Joen alaosalle ominaista on voimakas kuormitus.[5]

Jäätynyt Koskutjoki.

Jääkauden jälkeen merivirrat kerrostivat Itämeren järvi- ja merivaiheiden kuluessa hienojakoisen aineksen savikoiksi merenpohjassa sijainneisiin laaksoihin sekä painanteisiin. Nykyisin Koskutjoki virtaa tällaisessa entisessä merenpohjan laaksossa ja savikot muodostavatkin maanpinnan peitteen alueella. Nämä maat ovat maanviljelyn kannalta hedelmällistä maaperää, minkä vuoksi Koskuella viljelykäytössä olevat alueet ovatkin tavallisesti alle 120 metrin korkeudessa merenpinnasta. Esimerkiksi Koskutjoen alajuoksun laaksossa savikerros on joillain kohdin jopa kymmenien metrien paksuinen.[6]

Yksi Koskutjoen monista koskista.
Rintamäenkosken myllyn rauniot talvella 2009.

Kivikautiset asuinpaikat

Koskutjoen molemmin puolin on useita kivikautisia asuinpaikkoja. Seppälän asuinpaikka sijaitsee jokeen viettävällä rinteellä noin 400 metrin päässä itään paikasta, jossa Koskutjoki ja Ilvesjoki yhtyvät.[7] Kohtasen asuinpaikka sijaitsee joen itärannalla, Kohtasen talon eteläpuolisella pellolla, piha-alueella sekä puutarhassa. Kohtasen asuinpaikalla on suoritettu kaivauksia vuonna 1947.[8] Hautakangas 1:n ja Hautakangas 2:n asuinpaikat sijaitsevat niin ikään Koskutjoen itäpuolella, muutaman sadan metrin päässä joesta.[9][10] Rinta-Erkkilän asuinpaikka sijaitsee Koskutjoen länsipuolella, vanhan törmän päällä.[11] Kohtakankaan asuinpaikka sijaitsee puolestaan noin 240 metrin päässä joesta, sen itäpuolella metsä- ja peltotasanteella tien varrella. Asuinpaikan lähellä on kaksi hiekanottoon tarkoitettua aluetta. Hiekanoton vuoksi Kohtakankaan asuinpaikalla suoritettiin vuonna 2007 koekaivaus, jossa löydettiin palanutta luuta ja kvartsia. Asuinpaikan lähistöltä on löydetty aikaisemmin myös muun muassa reikäkiviä.[12] Hakakangas 1:n asuinpaikka sijaitsee noin 400 metrin päässä joesta, sen itäpuolella.[13] Hakakangas 2:n asuinpaikka sijaitsee lähempänä jokea, niin ikään sen itäpuolella Hakakankaan talon lounaispuolella metsätien varressa.[14] Männikkö 1:n asuinpaikka sijaitsee rinnepellolla joen itäpuolella.[15] Männikkö 2:n asuinpaikka sijaitsee myös joen itäpuolella, metsätien varressa, Männikön talosta pohjoiseen sijaitsevalla jokeen viettävällä törmällä.[16] Laulajan asuinpaikka sijaitsee rinnepellolla joen länsirannalla.[17] Viitaniemen asuinpaikka sijaitsee puolestaan noin 60 metrin päässä joesta, sen itärannalla metsätien varressa. Yhdessä Laulajan asuinpaikan kanssa Viitaniemi muodostaa yhtenäisen 400 × 70 m suuruisen asuinpaikka-alueen.[18] Mäntylän asuinpaikka sijaitsee Koskutjoen länsipuolisella jokeen viettävällä peltorinteellä.[19] Alasen asuinpaikka puolestaan sijaitsee pellolla Koskutjoen länsipuolella, joen yli vievän tien eteläpuolella.[20] Alanen s:n asuinpaikka sijaitsee Alasen asuinpaikan eteläpuolella, joen länsipuolella.[21] Mäkiviidan asuinpaikka sijaitsee samannimisen talon länsipuolella sijaitsevalla rinnepellolla, joen itäpuolella.[22] Ojalan asuinpaikka sijaitsee kankaalla ja pellolla, Ojalan talosta länteen ja itään päin, joen itäpuolella, jokeen laskevan puron kummallakin puolella.[23]

Myllyt

Vuonna 1892 Koskutjokeen valmistui Rintamäenkosken mylly. Vuonna 1917 myllyyn haettiin käyttölupaa, joka saatiinkin. Jauhaminen myllyssä loppui vuonna 1969 ja nykyisin myllyn rakennukset ovat luhistuneet.[24]

Vuonna 1919 Vaasan läänin maaherra antoi luvan perustaa vesilaitoksen Koskutjoen Mäntylänkoskeen. Vesilaitos oli saha- ja myllylaitos. Laitos paloi vuonna 1934, jonka jälkeen samalle paikalle rakennettiin uusi laitos. Laitos toimi jopa hetken vientisahanakin ja 1950-luvun lopusta lähtien vain rahtisahana. Saha- ja myllylaitos lopetti vuonna 1981 toimintansa.[25]

Lähteet

  • Nevala, Aino et al: Suomesta pois Koskuelle: totta ja tarinaa Koskuen kylästä. Jalasjärven kansalaisopiston Koskuen kyläkirjan toimituskunta, 2003. ISBN 952-91-6647-8.

Viitteet

  1. ↑ a b Lupapäätös Nro 111/2004/4 (application/pdf-tiedosto) 21.12.2004. Helsinki: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 2.7.2010.
  2. ↑ Korhonen, Riitta: Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat osa 1 (PDF) 1996. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 2.7.2010.
  3. ↑ a b Vesistöennusteet: Kyrönjoen vesistöalue - Koskutjoki Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 2.7.2010.
  4. ↑ a b Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2010.
  5. ↑ Seppälä, Matti: Kyrönjoki työryhmän kokous 13.5.2009 (PDF) 2009. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.7.2010.
  6. ↑ Nevala et al. 2003, s. 418
  7. ↑ Seppälä 164010010 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  8. ↑ Kohtanen 164010011 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  9. ↑ Hautakangas 1 164010013 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  10. ↑ Hautakangas 2 164010014 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 30.6.2010.
  11. ↑ Rinta-Erkkilä 164010012 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  12. ↑ Kohtakangas 164010015 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  13. ↑ Hakakangas 1 164010016 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  14. ↑ Hakakangas 2 164010017 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  15. ↑ Männikkö 1 164010019 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  16. ↑ Männikkö 2 164010018 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  17. ↑ Laulaja 164010020 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  18. ↑ Viitaniemi 164010021 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 30.6.2010.
  19. ↑ Mäntylä 164010022 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  20. ↑ Alanen 164010023 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  21. ↑ Alanen s 164010024 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  22. ↑ Mäkiviita 164010025 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  23. ↑ Ojala 164010026 (Muinaisjäännösrekisteri) Museovirasto. Viitattu 2.7.2010.
  24. ↑ Nevala et al. 2003, s. 38
  25. ↑ Nevala et al. 2003, ss. 33–34

Aiheesta muualla

Jalasjärvi
Kylät
Järvet ja lammet
Joet ja luomat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koskutjoki&oldid=8738347”