Ero sivun ”GNU Emacs” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[odottaa arviointia][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
maininta evil modesta
Rivi 17: Rivi 17:
'''GNU Emacs''' on [[Emacs]]-perheeseen kuuluva [[tekstieditori]], jonka on aloittanut [[GNU]]-projektin aloittaja [[Richard Stallman]].<ref name="jwzemacs">{{Verkkoviite | osoite = https://www.jwz.org/doc/emacs-timeline.html | nimeke = Emacs Timeline. | tekijä = Jamie Zawinski | ajankohta = 29.10.2007 | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>
'''GNU Emacs''' on [[Emacs]]-perheeseen kuuluva [[tekstieditori]], jonka on aloittanut [[GNU]]-projektin aloittaja [[Richard Stallman]].<ref name="jwzemacs">{{Verkkoviite | osoite = https://www.jwz.org/doc/emacs-timeline.html | nimeke = Emacs Timeline. | tekijä = Jamie Zawinski | ajankohta = 29.10.2007 | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>


Aivan ydintä lukuun ottamatta Emacs on kirjoitettu Emacs Lisp -ohjelmointikielellä, ja samaa kieltä voi käyttää editorin muokkaamiseen ja laajentamiseen käyttäjän tarpeiden mukaan. Emacs Lisp on [[Lisp]]-murre.
Aivan ydintä lukuun ottamatta Emacs on kirjoitettu [[Lisp]]-ohjelmointikielellä, ja sitä voi muokata ja laajentaa henkilökohtaisiin tarpeisiin samaisella Lispillä (sen Emacs Lisp -murteella) pitkälle.


GNU Emacsin kehitystä käytetään esimerkkinä "katedraalimallista" [[Eric S. Raymond]]in kirjassa ''[[The Cathedral and the Bazaar]]''.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/cathedral-bazaar/index.html#catbmain | nimeke = The Cathedral and the Bazaar | tekijä = Eric Steven Raymond | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>
GNU Emacsin kehitystä käytetään esimerkkinä "katedraalimallista" [[Eric S. Raymond]]in kirjassa ''[[The Cathedral and the Bazaar]]''.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.catb.org/~esr/writings/cathedral-bazaar/cathedral-bazaar/index.html#catbmain | nimeke = The Cathedral and the Bazaar | tekijä = Eric Steven Raymond | viitattu = 9.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 27: Rivi 27:
Stallman lisäsi [[TECO]]-editoriin ensin perin mahdollisuuden määritellä uusia kahden näppäimen yhdistelmiä ("makroja") viittaamaan tiettyihin komentoriveihin sekä mahdollisuuden tallentaa nämä makrot tiedostoon myös jatkossa käytettäviksi. Tästä seurasi ongelma, että jokainen käyttäjä teki omat makronsa niin, etteivät muut voineet käyttää samaa ohjelmaa opettelematta ensin hyvän aikaa komentoja. Kaksi vuotta myöhemmin AI Labin työntekijä Guy Steele sai idean alkaa koota yhteenvetoa neljästä eri makropaketista. Stallman innostui tästä ja otti homman tehtäväkseen. Tässä vaiheessa projektin nimeksi tuli Emacs (lyhenne sanoista "editing macros"). Nimenvalintaan vaikutti, ettei [[Incompatible Timesharing System|ITS]]:ssä ([[PDP]]-tietokoneen käyttöjärjestelmä) ollut muita e-kirjaimella alkavia ohjelmia, joten ohjelmaan voitiin viitata pelkällä alkukirjaimella. Jotta ohjelman idea käyttäjän itsensä ohjelmoitavana sovelluksena ei kärsisi, vakiomakrot päätettiin rajoittaa perustason editointikomentoihin.<ref name="Nimetön-rDP9-1">Sam Williams - ''Free as in Freedom'', O'Reilly, 2002, sivut 82-86</ref>
Stallman lisäsi [[TECO]]-editoriin ensin perin mahdollisuuden määritellä uusia kahden näppäimen yhdistelmiä ("makroja") viittaamaan tiettyihin komentoriveihin sekä mahdollisuuden tallentaa nämä makrot tiedostoon myös jatkossa käytettäviksi. Tästä seurasi ongelma, että jokainen käyttäjä teki omat makronsa niin, etteivät muut voineet käyttää samaa ohjelmaa opettelematta ensin hyvän aikaa komentoja. Kaksi vuotta myöhemmin AI Labin työntekijä Guy Steele sai idean alkaa koota yhteenvetoa neljästä eri makropaketista. Stallman innostui tästä ja otti homman tehtäväkseen. Tässä vaiheessa projektin nimeksi tuli Emacs (lyhenne sanoista "editing macros"). Nimenvalintaan vaikutti, ettei [[Incompatible Timesharing System|ITS]]:ssä ([[PDP]]-tietokoneen käyttöjärjestelmä) ollut muita e-kirjaimella alkavia ohjelmia, joten ohjelmaan voitiin viitata pelkällä alkukirjaimella. Jotta ohjelman idea käyttäjän itsensä ohjelmoitavana sovelluksena ei kärsisi, vakiomakrot päätettiin rajoittaa perustason editointikomentoihin.<ref name="Nimetön-rDP9-1">Sam Williams - ''Free as in Freedom'', O'Reilly, 2002, sivut 82-86</ref>


Lähdekoodiin lisättiin vaatimus, että muutettava koodi on palautettava ohjelmaa muokkaavaan yhteisöön, jotta eriytymisongelma ei palaisi. Tämä ei estänyt [[Forkkaus|forkkausten]] syntymistä. Emacsista tuli varhainen malliesimerkki sentyyppiselle projektille mitä [[vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] parissa nähtiin usein myöhemmin: käyttäjät eri puolelta maailmaa tekevät lisäyksiä samaan ohjelmaan jonkinlaisena yhteisönä.<ref name="Nimetön-rDP9-1"/>
Lähdekoodiin lisättiin vaatimus, että muutettava koodi on palautettava ohjelmaa muokkaavaan yhteisöön, jotta eriytymisonglema ei palaisi. Tämä ei estänyt forkkausten (erillisten jatkokehitettyjen ohjelmien) syntymistä. Emacsista tuli varhainen malliesimerkki sentyyppiselle projektille mitä [[vapaa ohjelmisto|vapaiden ohjelmistojen]] parissa nähtiin usein myöhemmin: käyttäjät eri puolelta maailmaa kontribuoivat lisäyksiä samaan ohjelmaan jonkinlaisena yhteisönä.<ref name="Nimetön-rDP9-1"/>


Aloitettuaan GNU-projektin Stallman pyrki ensin tekemään [[Ohjelmointikielen kääntäjä|C-kääntäjän]], mutta lopulta GNU Emacs oli GNU-projektin ensimmäinen valmistunut ohjelma ja se julkaistiin vuonna 1985. Alun perin sen koodin piti pohjautua aiempiin Emacseihin, mutta tekijänoikeusongelmiin törmäämisen jälkeen se kirjoitettiin lopulta kokonaan uusiksi Lisp-tulkkeineen päivineen. GNU Emacs oli myös ensimmäinen ohjelma, jossa Stallman kokeili omaa lisenssiään, joka myöhemmin johti [[GNU General Public License|GPL-lisenssi]]n syntyyn. Lisenssi oli aluksi Emacsin mukaan nimetty ja siihen sisältyi vaatimus, että kaikki muutokset lähetetään ohjelman kehittäjälle tarkastettavaksi. Tätä vaatimusta Stallman piti kuitenkin virheenä, joka pakottaa keskitettyyn kehitysmalliin ja liialliseen valvontaan, joten hän poisti sen myöhemmistä versioista.
Aloitettuaan GNU-projektin Stallman pyrki ensin tekemään C kääntäjän, mutta lopulta GNU Emacs oli GNU-projektin ensimmäinen valmistunut ohjelma ja se julkaistiin vuonna 1985. Alun perin sen koodin piti pohjautua aiempiin Emacseihin, mutta tekijänoikeusongelmiin törmäämisen jälkeen se kirjoitettiin lopulta kokonaan uusiksi Lisp-tulkkeineen päivineen. GNU Emacs oli myös ensimmäinen ohjelma, jossa Stallman kokeili omaa lisenssiään, joka myöhemmin johti [[GNU General Public License|GPL-lisenssi]]n syntyyn. Lisenssi oli aluksi Emacsin mukaan nimetty ja siihen sisältyi vaatimus, että kaikki muutokset lähetetään ohjelman kehittäjälle tarkastettavaksi. Tätä vaatimusta Stallman piti kuitenkin virheenä, joka pakottaa keskitettyyn kehitysmalliin ja liialliseen valvontaan, joten hän poisti sen myöhemmistä versioista.


==Näppäimistökomennot==
==Näppäimistökomennot==
Rivi 35: Rivi 35:
Emacs käyttää suurta määrää näppäimistön kontrolleja. Eräs vitsi kertoo ohjelman nimen tulevan sanoista "Escape Meta Alt Control Shift". Meta-näppäintä ei ole PC-näppäimistössä vaan sen tilalla on Alt. Metan sijaan voi painaa Esc-näppäintä ja sen jälkeen näppäintä, joka tulisi painaan metan kanssa.
Emacs käyttää suurta määrää näppäimistön kontrolleja. Eräs vitsi kertoo ohjelman nimen tulevan sanoista "Escape Meta Alt Control Shift". Meta-näppäintä ei ole PC-näppäimistössä vaan sen tilalla on Alt. Metan sijaan voi painaa Esc-näppäintä ja sen jälkeen näppäintä, joka tulisi painaan metan kanssa.


Emacsin näppäinyhdistelmät ilmoitetaan yleensä muodossa esim. <code>C-x C-f</code> (Control+x, Control+f) avaa tiedoston tai Dired-ohjelman hakemistoa avattaessa. <code>M-x</code> (Meta + x) käynnistää komennon execute-extended-command, johon voi syöttää Emacsin komennon. Yleensä myös nuolinäppäimillä voi siirtää kursoria. Jos käytössä on graafinen käyttöliittymä, pystyy käyttämään myös hiirtä kursorin liikuttamiseen ja tekstin valitsemiseen.
Emacsin näppäinyhdistelmät ilmoitetaan yleensä muodossa esim. <code>C-x C-f</code> (Control+x, Control+f) avaa tiedoston tai Dired-ohjelman hakemistoa avattaessa. <code>M-x</code> (Meta + x) käynnistää komennon execute-extended-command, johon voi syöttää Emacsin komennon.


C-a siirtää kursorin rivin alkuun
C-a siirtää kursorin rivin alkuun
C-e siirtää kursorin rivin loppuun
C-e siirtää kursorin rivin loppuun
C-f siirtää kursorin yhden kirjaimen eteenpäin
C-f siirtää kursorin seuraavan sanan eteenpäin
C-b siirtää kursorin yhden kirjaimen taaksepäin
M-f siirtää kursorin yhden sanan eteenpäin
M-b siirtää kursorin yhden sanan taaksepäin
M-< siirtyy puskurin alkuun
M-< siirtyy puskurin alkuun
M-> siirtyy puskurin loppuun
M-> siirtyy puskurin loppuun
C-s etsii tekstiä
C-x C-s tallentaa puskurin tiedostoon
C-x C-s tallentaa puskurin tiedostoon
C-x C-w tallentaa puskurin uudella nimellä
C-x C-w tallentaa puskurin uudella nimellä
C-x C-f avaa tiedoston käsiteltäväksi (tai käynnistää Diredin)
C-x C-f avaa tiedoston käsiteltäväksi tai käynnistää Diredin
C-x C-c sulkee Emacsin
C-x C-c sulkee Emacsin
C-x b vaihtaa toiseen puskuriin
C-x b vaihtaa toiseen puskuriin
Rivi 55: Rivi 51:
C-x 2 jakaa ikkunan kahtia
C-x 2 jakaa ikkunan kahtia
C-x 1 sulkee toiset ikkunat
C-x 1 sulkee toiset ikkunat
C-h ? kertoo kuinka GNU Emacsin aputoiminto toimii


==Ominaisuudet==
==Ominaisuudet==


Emacs sisältää suuren määrän paketteja, jotka laajentavat sen toiminnallisuutta. Lisää paketteja voi asentaa Emacsin [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallintaohjelman]] avulla, jonka pystyy avaamaan käyttämällä <code>M-x list-packages</code> komentoa.
Emacs sisältää suuren määrän paketteja, jotka laajentavat sen toiminnallisuutta.
Jo 1980-luvulta ovat peräisin [[Sähköposti|sähköpostiohjelmat]] RMAIL, BABYL, mutta Emacs sisältää myös hieman uudemman sähköpostiohjelman nimeltään GNUS.<ref>https://www.gnu.org/software/emacs/manual/html_node/gnus/index.html </ref><ref>https://www.emacswiki.org/emacs/GnusTutorial </ref> DIRED on Emacsin [[Tiedostonhallinta|tiedostonhallintaohjelma]]. INFO lukee GNU:n [[Texinfo]]-hypertekstidokumentteja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.gnu.org/software/emacs/emacs-paper.html| Nimeke = EMACS The Extensible, Customizable Self-Documenting Display Editor| Tekijä = Richard M. Stallman | Ajankohta = 26.3.1981| Kieli = {{en}}}}</ref>
Jos 1980-luvulta ovat peräisin sähköpostiohjelmat RMAIL ja BABYL. DIRED on Emacsin tiedostonhallintaohjelma. INFO lukee GNU:n [[Texinfo]]-hypertekstidokumentteja.<ref>Richard M. Stallman, EMACS The Extensible, Customizable Self-Documenting Display Editor, 1981-03-26</ref>


GNU Emacsin nykyisissä versioissa on mukana suuri määrä pelejä ja demoja, kuten [[Hanoin torni]]t, 5x5, blackbox, bubbles, [[gomoku]], [[Game of Life]], [[erakkopeli]], pong, [[matopeli]] (M-x snake) ja [[tetris]], sekä [[tekstiseikkailu]]peli (M-x dunnet). Lisäksi Emacs sisältää Eliza-tyylisen [[Keskustelubotti|keskustelubotin]] (M-x doctor).<ref>https://www.masteringemacs.org/article/fun-games-in-emacs </ref>
GNU Emacsin nykyisissä versioissa on mukana suuri määrä pelejä ja demoja, kuten [[Hanoin torni]]t, 5x5, blackbox, bubbles, [[gomoku]], [[Game of Life]], [[erakkopeli]], pong, [[matopeli]] (M-x snake) ja [[tetris]], sekä [[tekstiseikkailu]]peli (M-x dunnet). Lisäksi Emacs sisältää Eliza-tyylisen [[chatbot]]in (M-x doctor).<ref>https://www.masteringemacs.org/article/fun-games-in-emacs </ref>


== Triviaa ==
== Triviaa ==
Myöhemmin Stallman on luonut [[Huumori|humoristisen]] "The Church of Emacs" -meemin. Hän saattaa joskus puheita antaessaan pukeutua "Pyhäksi Ignuciukseksi", joka on Chruch of Emacsin [[Saarnaaja|saarnamies]]. Ignuciuksen opetuksiin kuuluu, että joskus Emacsin kilpailijana nähdyn [[Vim]]-editorin käyttö ei ole syntiä (sehän on Stallmanin ajatusten mukaisesti [[vapaa ohjelmisto|vapaa ohjelma]]) vaan [[katumusharjoitus]].
Myöhemmin Stallman on luonut humoristisen "The Church of Emacs" -meemin. Hän saattaa joskus puheita antaessaan pukeutua "Pyhäksi Ignuciukseksi", joka on Chruch of Emacsin saarnamies. Ignuciuksen opetuksiin kuuluu, että joskus Emacsin kilpailijana nähdyn [[Vim]] -editorin käyttö ei ole syntiä (sehän on Stallmanin ajatusten mukaisesti [[vapaa ohjelmisto|vapaa ohjelma]]) vaan katumusharjoitus.

Emacsiin on saatavilla niin kutsuttu "evil mode", joka muuttaa Emacsin Vim-editorin kaltaiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evil.readthedocs.io/en/latest/overview.html|nimeke=Overview — Evil 1.15.0 documentation|julkaisu=evil.readthedocs.io|viitattu=2024-06-07|kieli={{en}}}}</ref>
<!--
<!--
==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 75: Rivi 72:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat}}
{{Commonscat}}
* [https://linux.fi/wiki/Emacsin_peruskäyttö Emacs-opas] Linux.fi-wikissä
* [http://linux.fi/wiki/Emacsin_peruskäyttö Emacs-opas] Linux.fi-wikissä
* [https://www.gnu.org/software/emacs/manual/emacs.html GNU Emacs -ohjekirja] {{en}}
* [https://www.gnu.org/software/emacs/manual/emacs.html GNU Emacs -opas] {{en}}
* [https://www.gnu.org/software/emacs/tour/ GNU Emacs esittelykierros] {{en}}
* [https://www.gnu.org/software/emacs/manual/html_node/eintr/index.html Emacs Lisp opas] {{en}}
* [https://emacsrocks.com/ Emacs Rocks! -videosarja] {{en}}
* [https://www.emacswiki.org Emacs Wiki] {{en}}


[[Luokka:GNU-projektin ohjelmat]]
[[Luokka:GNU-projektin ohjelmat]]

Versio 7. kesäkuuta 2024 kello 12.40

GNU Emacs
GNU Emacs 22.0.91.1
GNU Emacs 22.0.91.1
Luoja Richard Stallman
Kehittäjä GNU-projekti
Kehityshistoria
Vakaa versio 29.4 ()[1]
Tiedot
Ohjelmistotyyppi tekstieditori
Alusta alustariippumaton
Ohjelmointikielet C, Lisp
Lisenssi GNU GPL
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Versiohallinta

GNU Emacs on Emacs-perheeseen kuuluva tekstieditori, jonka on aloittanut GNU-projektin aloittaja Richard Stallman.[2]

Aivan ydintä lukuun ottamatta Emacs on kirjoitettu Lisp-ohjelmointikielellä, ja sitä voi muokata ja laajentaa henkilökohtaisiin tarpeisiin samaisella Lispillä (sen Emacs Lisp -murteella) pitkälle.

GNU Emacsin kehitystä käytetään esimerkkinä "katedraalimallista" Eric S. Raymondin kirjassa The Cathedral and the Bazaar.[3]

GNU Emacsista periytyy muun muassa XEmacs.[4][5]

Historia

GNU Emacsin tunnetuin kehittäjä on GNU-projektin alullepanija Richard M. Stallman. Stallman lisäsi TECO-editoriin ensin perin mahdollisuuden määritellä uusia kahden näppäimen yhdistelmiä ("makroja") viittaamaan tiettyihin komentoriveihin sekä mahdollisuuden tallentaa nämä makrot tiedostoon myös jatkossa käytettäviksi. Tästä seurasi ongelma, että jokainen käyttäjä teki omat makronsa niin, etteivät muut voineet käyttää samaa ohjelmaa opettelematta ensin hyvän aikaa komentoja. Kaksi vuotta myöhemmin AI Labin työntekijä Guy Steele sai idean alkaa koota yhteenvetoa neljästä eri makropaketista. Stallman innostui tästä ja otti homman tehtäväkseen. Tässä vaiheessa projektin nimeksi tuli Emacs (lyhenne sanoista "editing macros"). Nimenvalintaan vaikutti, ettei ITS:ssä (PDP-tietokoneen käyttöjärjestelmä) ollut muita e-kirjaimella alkavia ohjelmia, joten ohjelmaan voitiin viitata pelkällä alkukirjaimella. Jotta ohjelman idea käyttäjän itsensä ohjelmoitavana sovelluksena ei kärsisi, vakiomakrot päätettiin rajoittaa perustason editointikomentoihin.[6]

Lähdekoodiin lisättiin vaatimus, että muutettava koodi on palautettava ohjelmaa muokkaavaan yhteisöön, jotta eriytymisonglema ei palaisi. Tämä ei estänyt forkkausten (erillisten jatkokehitettyjen ohjelmien) syntymistä. Emacsista tuli varhainen malliesimerkki sentyyppiselle projektille mitä vapaiden ohjelmistojen parissa nähtiin usein myöhemmin: käyttäjät eri puolelta maailmaa kontribuoivat lisäyksiä samaan ohjelmaan jonkinlaisena yhteisönä.[6]

Aloitettuaan GNU-projektin Stallman pyrki ensin tekemään C kääntäjän, mutta lopulta GNU Emacs oli GNU-projektin ensimmäinen valmistunut ohjelma ja se julkaistiin vuonna 1985. Alun perin sen koodin piti pohjautua aiempiin Emacseihin, mutta tekijänoikeusongelmiin törmäämisen jälkeen se kirjoitettiin lopulta kokonaan uusiksi Lisp-tulkkeineen päivineen. GNU Emacs oli myös ensimmäinen ohjelma, jossa Stallman kokeili omaa lisenssiään, joka myöhemmin johti GPL-lisenssin syntyyn. Lisenssi oli aluksi Emacsin mukaan nimetty ja siihen sisältyi vaatimus, että kaikki muutokset lähetetään ohjelman kehittäjälle tarkastettavaksi. Tätä vaatimusta Stallman piti kuitenkin virheenä, joka pakottaa keskitettyyn kehitysmalliin ja liialliseen valvontaan, joten hän poisti sen myöhemmistä versioista.

Näppäimistökomennot

Emacs käyttää suurta määrää näppäimistön kontrolleja. Eräs vitsi kertoo ohjelman nimen tulevan sanoista "Escape Meta Alt Control Shift". Meta-näppäintä ei ole PC-näppäimistössä vaan sen tilalla on Alt. Metan sijaan voi painaa Esc-näppäintä ja sen jälkeen näppäintä, joka tulisi painaan metan kanssa.

Emacsin näppäinyhdistelmät ilmoitetaan yleensä muodossa esim. C-x C-f (Control+x, Control+f) avaa tiedoston tai Dired-ohjelman hakemistoa avattaessa. M-x (Meta + x) käynnistää komennon execute-extended-command, johon voi syöttää Emacsin komennon. 

 C-a	siirtää kursorin rivin alkuun
 C-e	siirtää kursorin rivin loppuun
 C-f   siirtää kursorin seuraavan sanan eteenpäin
 M-<   siirtyy puskurin alkuun
 M->   siirtyy puskurin loppuun
 C-x C-s	tallentaa puskurin tiedostoon
 C-x C-w	tallentaa puskurin uudella nimellä
 C-x C-f	avaa tiedoston käsiteltäväksi tai käynnistää Diredin
 C-x C-c	sulkee Emacsin
 C-x b		vaihtaa toiseen puskuriin
 C-x C-b	listaa avoimet puskurit
 C-g		peruuttaa toiminnon
 C-x 2		jakaa ikkunan kahtia
 C-x 1		sulkee toiset ikkunat

Ominaisuudet

Emacs sisältää suuren määrän paketteja, jotka laajentavat sen toiminnallisuutta. Jos 1980-luvulta ovat peräisin sähköpostiohjelmat RMAIL ja BABYL. DIRED on Emacsin tiedostonhallintaohjelma. INFO lukee GNU:n Texinfo-hypertekstidokumentteja.[7]

GNU Emacsin nykyisissä versioissa on mukana suuri määrä pelejä ja demoja, kuten Hanoin tornit, 5x5, blackbox, bubbles, gomoku, Game of Life, erakkopeli, pong, matopeli (M-x snake) ja tetris, sekä tekstiseikkailupeli (M-x dunnet). Lisäksi Emacs sisältää Eliza-tyylisen chatbotin (M-x doctor).[8]

Triviaa

Myöhemmin Stallman on luonut humoristisen "The Church of Emacs" -meemin. Hän saattaa joskus puheita antaessaan pukeutua "Pyhäksi Ignuciukseksi", joka on Chruch of Emacsin saarnamies. Ignuciuksen opetuksiin kuuluu, että joskus Emacsin kilpailijana nähdyn Vim -editorin käyttö ei ole syntiä (sehän on Stallmanin ajatusten mukaisesti vapaa ohjelma) vaan katumusharjoitus.

Emacsiin on saatavilla niin kutsuttu "evil mode", joka muuttaa Emacsin Vim-editorin kaltaiseksi.[9]

Lähteet

  1. ↑ (en) Emacs 29.4 released, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Jamie Zawinski: Emacs Timeline. jwz.org. 29.10.2007. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Eric Steven Raymond: The Cathedral and the Bazaar catb.org. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Jamie Zawinski: The Lemacs/FSFmacs Schism. jwz.org. 2000. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  5. ↑ XEmacs vs. GNU Emacs xemacs.org. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b Sam Williams - Free as in Freedom, O'Reilly, 2002, sivut 82-86
  7. ↑ Richard M. Stallman, EMACS The Extensible, Customizable Self-Documenting Display Editor, 1981-03-26
  8. ↑ https://www.masteringemacs.org/article/fun-games-in-emacs
  9. ↑ Overview — Evil 1.15.0 documentation evil.readthedocs.io. Viitattu 7.6.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta GNU Emacs.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=GNU_Emacs&oldid=22432669”