Ero sivun ”Iskunvaimennin” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
p Vaihdetaan nykyiseen viitemallineeseen
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 8: Rivi 8:
'''Iskunvaimennin''' on heilahdusliikettä vaimentava laite varsinkin moottoriajoneuvon [[jousitus]]järjestelmässä.
'''Iskunvaimennin''' on heilahdusliikettä vaimentava laite varsinkin moottoriajoneuvon [[jousitus]]järjestelmässä.


Ilman iskunvaimentimia ajoneuvon keinahtelu jousien varassa jatkuisi pitkään, mikä heikentäisi [[pyörä|pyörien]] otetta tienpinnasta ja tekisi matkustajien olon epämukavaksi. Iskunvaimennin muuttaa liike-energiaa palautumattomasti lämmöksi, jolloin heilunta vaimenee nopeasti.
Ilman iskunvaimentimia ajoneuvon keinahtelu jousien varassa jatkuisi pitkään, mikä heikentäisi [[pyörä|pyörien]] otetta tienpinnasta ja tekisi matkustajien olon epämukavaksi. Iskunvaimennin muuttaa liike-energiaa palautumattomasti lämmöksi, jolloin heilunta vaimenee nopeasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://shop.gazone.com.ua/blog/kak-vypolnit-proverku-amortizatorov/|nimeke=Kuinka suorittaa iskunvaimentimien itsetarkistus|julkaisu=|viitattu=|ietf-kielikoodi=}}</ref>


Nykyisin käytetään yleisimmin putkityyppisiä nesteiskunvaimentimia (teleskooppi-iskunvaimentimia). Niissä on sylinteri ja siinä joustoliikkeiden mukaan liikkuva [[mäntä]], jonka kummallakin puolella on nestettä. Männän liikkuessa neste joutuu virtaamaan männän toiselta puolelta toiselle ahtaiden kanavien kautta, mikä pyrkii hidastamaan männän liikkeitä. Kanavien kokoa tai lukumäärää muuttamalla voidaan myös iskunvaimentimen vaimennustehoa muuttaa. Myös ajon aikana säädettäviä tai automaattisesti säätyviä iskunvaimentimia on olemassa.
Nykyisin käytetään yleisimmin putkityyppisiä nesteiskunvaimentimia (teleskooppi-iskunvaimentimia). Niissä on sylinteri ja siinä joustoliikkeiden mukaan liikkuva [[mäntä]], jonka kummallakin puolella on nestettä. Männän liikkuessa neste joutuu virtaamaan männän toiselta puolelta toiselle ahtaiden kanavien kautta, mikä pyrkii hidastamaan männän liikkeitä. Kanavien kokoa tai lukumäärää muuttamalla voidaan myös iskunvaimentimen vaimennustehoa muuttaa. Myös ajon aikana säädettäviä tai automaattisesti säätyviä iskunvaimentimia on olemassa.

Versio 23. tammikuuta 2024 kello 23.32

Iskunvaimentimen toiminta ja komponentit:
A - männänvarsi
B - mäntä tiivisteineen
C - sylinteri
D - öljytila
E - kelluva mäntä
F - ilmakammio

Iskunvaimennin on heilahdusliikettä vaimentava laite varsinkin moottoriajoneuvon jousitusjärjestelmässä.

Ilman iskunvaimentimia ajoneuvon keinahtelu jousien varassa jatkuisi pitkään, mikä heikentäisi pyörien otetta tienpinnasta ja tekisi matkustajien olon epämukavaksi. Iskunvaimennin muuttaa liike-energiaa palautumattomasti lämmöksi, jolloin heilunta vaimenee nopeasti.[1]

Nykyisin käytetään yleisimmin putkityyppisiä nesteiskunvaimentimia (teleskooppi-iskunvaimentimia). Niissä on sylinteri ja siinä joustoliikkeiden mukaan liikkuva mäntä, jonka kummallakin puolella on nestettä. Männän liikkuessa neste joutuu virtaamaan männän toiselta puolelta toiselle ahtaiden kanavien kautta, mikä pyrkii hidastamaan männän liikkeitä. Kanavien kokoa tai lukumäärää muuttamalla voidaan myös iskunvaimentimen vaimennustehoa muuttaa. Myös ajon aikana säädettäviä tai automaattisesti säätyviä iskunvaimentimia on olemassa.

Aikaisemmin on käytetty muun muassa täysin mekaanisia kitkaiskunvaimentimia ja hydraulisia vipuiskunvaimentimia ("sammakkovaimentimia"), mutta nykyautoissa niitä ei enää tavata.
Yhdysvalloissa sijaitsevassa Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa on kehitetty iskunvaimennin, joka tuottaa sähköenergiaa absorboimastaan liike-energiasta. Vaimennin toimii siten, että iskunvaimentimen sisällä olevaa nestettä ohjataan turbiinin läpi. Männän liikkuessa virtaava neste saa generaattoriin kytketyn turbiinin pyörimään. Auton energiankulutusta on saatu pienennettyä tällä keksinnöllä jopa kymmenen prosenttia, mutta paras hyöty arvioidaan saatavan raskaasta liikenteestä.[2]

Lähteet

  1. Kuinka suorittaa iskunvaimentimien itsetarkistus shop.gazone.com.ua.
  2. Tieteen Kuvalehti 15/2009, sivu 11.

Aiheesta muualla