Ero sivun ”Hongkongin vuosien 2019–2020 mielenosoitukset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎2020: typo
#Ihmisyysvelvottaa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:190616 HK Protest Incendo 03.jpg|pienoiskuva|Mielenosoitus 16. kesäkuuta 2019|alt=|320x320px]]
[[Tiedosto:190616 HK Protest Incendo 03.jpg|pienoiskuva|Mielenosoitus 16. kesäkuuta 2019|alt=|320x320px]]


'''Hongkongissa on järjestetty vuosina 2019–2020 lukuisia suuria mielenosoituksia'''. Mielenosoitukset alkoivat vastustuksesta [[Hongkongin hallitus|Hongkongin hallituksen]] ehdottamaa luovutuslakiesitystä kohtaan. Hongkong on ollut Kiinan vallan alla vuodesta 1997. Siellä on säilynyt oma lähellä länsimaista ollut lakinsa. Vuonna 2019 esitettiin uusi laki, joka sallii Hongkongin viranomaisten luovuttaa vakavista rikoksista syytettyjä myös Kiinaan. Kiinan vankiloissa ja leireillä on paljon huonommat olot kuin Hongkongissa. Hongkongin opposition mukaan lakia oli tarkoitus demokratia-aktivismin vaientamiseen. Hongkongin viranomaiset vakuuttivat, ettei laki ole poliittinen.
'''Hongkongissa on järjestetty vuosina 2019–2020 lukuisia suuria mielenosoituksia'''. Mielenosoitukset alkoivat vastustuksesta [[Hongkongin hallitus|Hongkongin hallituksen]] ehdottamaa luovutuslakiesitystä kohtaan. Hongkong on ollut Kiinan vallan alla vuodesta 1997. Siellä on säilynyt oma lähellä länsimaista ollut lakinsa. Vuonna 2019 esitettiin uusi laki, joka sallii Hongkongin viranomaisten luovuttaa vakavista rikoksista syytettyjä myös Kiinaan. Kiinan vankiloissa ja leireillä on paljon huonommat olot kuin Hongkongissa. Hongkongin opposition mukaan lakia oli tarkoitus soveltaa demokratia-aktivismin vaientamiseen. Hongkongin viranomaiset vakuuttivat, ettei laki ole poliittinen.


Tästä huolimatta 9. kesäkuuta alkoivat satojen tuhansien ihmisten protestit ja mellakat, jotka ovat jatkuneet kuukausia. Ne häiritsivät huomattavasti Hongkongin arkea. Junat eivät aina kulje, koulut voivat olla kiinni jne. Protestit jatkuivat, vaikka Hongkongin johtaja veti luovutuslain pois<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hongkong-antoi-jo-periksi-protestoijat-eivat-aio-lopettaa-massamielenosoituksia-laastarin-paneminen-matanevaan-lihaan-ei-enaa-auta/7537518 |nimeke=Hongkong antoi jo periksi – protestoijat eivät aio lopettaa massamielenosoituksia: "Laastarin paneminen mätänevään lihaan ei enää auta"|tekijä=MTV UUTISET-STT – AFP|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2019-09-05|viitattu=2019-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Noin 10 ihmistä on kuollut mellakoissa tai niiden seurauksena. Myös sivullisia on joutunut protestoijien raivon uhriksi, esimerkiksi mandariinikiinan puhumisen takia. Molemminpuolinen väkivalta kiihtyi marraskuussa 2019, ja Kiina uhkasi palauttaa järjestyksen voimatoimin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006312306.html |nimeke=Suora lähetys: Yhteenotot Hongkongin kiistakampuksella jatkuvat|tekijä=STT–AFP|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-11-18|viitattu=2019-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kiinan kannan mukaan protestit ovat radikaalien luomus. Kiinan hallinnon mielestä ulkovallat sekaantuvat Kiinan asioihin ja länsimedia on puolueellinen<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11076777 |nimeke=“En kertonut vanhemmilleni, miksi itkin” – Hongkongin yhä hurjemmiksi muuttuvat mielenosoitukset rikkovat perheitä ja jakavat kaupunkia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Tästä huolimatta 9. kesäkuuta alkoivat satojen tuhansien ihmisten protestit ja mellakat, jotka ovat jatkuneet kuukausia. Ne häiritsivät huomattavasti Hongkongin arkea. Junat eivät aina kulje, koulut voivat olla kiinni jne. Protestit jatkuivat, vaikka Hongkongin johtaja veti luovutuslain pois<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hongkong-antoi-jo-periksi-protestoijat-eivat-aio-lopettaa-massamielenosoituksia-laastarin-paneminen-matanevaan-lihaan-ei-enaa-auta/7537518 |nimeke=Hongkong antoi jo periksi – protestoijat eivät aio lopettaa massamielenosoituksia: "Laastarin paneminen mätänevään lihaan ei enää auta"|tekijä=MTV UUTISET-STT – AFP|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2019-09-05|viitattu=2019-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Noin 10 ihmistä on kuollut mellakoissa tai niiden seurauksena. Myös sivullisia on joutunut protestoijien raivon uhriksi, esimerkiksi mandariinikiinan puhumisen takia. Molemminpuolinen väkivalta kiihtyi marraskuussa 2019, ja Kiina uhkasi palauttaa järjestyksen voimatoimin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006312306.html |nimeke=Suora lähetys: Yhteenotot Hongkongin kiistakampuksella jatkuvat|tekijä=STT–AFP|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-11-18|viitattu=2019-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Kiinan kannan mukaan protestit ovat radikaalien luomus. Kiinan hallinnon mielestä ulkovallat sekaantuvat Kiinan asioihin ja länsimedia on puolueellinen<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11076777 |nimeke=“En kertonut vanhemmilleni, miksi itkin” – Hongkongin yhä hurjemmiksi muuttuvat mielenosoitukset rikkovat perheitä ja jakavat kaupunkia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Rivi 18: Rivi 18:
Hongkongin merkitys koko Kiinan taloudelle on vähentynyt voimakkaasti siitä lähtien, kun [[Yhdistynyt kuningaskunta]] palautti alueen Kiinalle. Kun vuonna 1997 Hongkongin osuus Kiinan [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] oli lähes 20 prosenttia, vuonna 2019 se oli enää kolme prosenttia. Kiinan markkinoille pyrkivät länsimaiset yritykset ovat Manner-Kiinan avautumisen myötä voineet asioida suoraan mannerkiinalaisten kanssa eivätkä ole enää tarvinneet aiemmin välittäjän roolissa ollutta Hongkongia. Lisäksi hongkongilaiset olivat vuonna 1997 keskimäärin koulutetumpia ja kielitaitoisempia kuin mannerkiinalaiset, mutta myöhemmin ero on kaventunut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://politiikasta.fi/mista-hongkongin-levottomuuksissa-on-kysymys | Nimeke=Mistä Hongkongin levottomuuksissa on kysymys? | Tekijä=Paul-Erik Korvela ja Riina Yrjölä | Julkaisija=Politiikasta.fi | Ajankohta=30.9.2019 }}</ref>
Hongkongin merkitys koko Kiinan taloudelle on vähentynyt voimakkaasti siitä lähtien, kun [[Yhdistynyt kuningaskunta]] palautti alueen Kiinalle. Kun vuonna 1997 Hongkongin osuus Kiinan [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] oli lähes 20 prosenttia, vuonna 2019 se oli enää kolme prosenttia. Kiinan markkinoille pyrkivät länsimaiset yritykset ovat Manner-Kiinan avautumisen myötä voineet asioida suoraan mannerkiinalaisten kanssa eivätkä ole enää tarvinneet aiemmin välittäjän roolissa ollutta Hongkongia. Lisäksi hongkongilaiset olivat vuonna 1997 keskimäärin koulutetumpia ja kielitaitoisempia kuin mannerkiinalaiset, mutta myöhemmin ero on kaventunut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://politiikasta.fi/mista-hongkongin-levottomuuksissa-on-kysymys | Nimeke=Mistä Hongkongin levottomuuksissa on kysymys? | Tekijä=Paul-Erik Korvela ja Riina Yrjölä | Julkaisija=Politiikasta.fi | Ajankohta=30.9.2019 }}</ref>


Hongkongissa kiinalaisia pidetään monesti seudulle kuulumattomina ulkomaalaisina. Hongkongin kalliit vuokrat luovat tyytymättömyyttä elintasoon.Kaikille ei riitä kyllin tilavia asuntoja<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006313210.html?share=73c082a10710bf0af3c1557969e3db3e |nimeke=HS Hongkongissa: ”Hongkong ei ole enää entisensä” – HS tapasi suomalaisia, jotka asuvat mielenosoitusten ravistelemassa kaupungissa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-11-19|viitattu=2019-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Hongkongin talous ei ole enää modernisaation veturi Kiinan mannermaalla, niin kuin se oli 90-luvulla. Niinpä talouden epävarmuus on suurempaa kuin ennen. Kiinan on katsottu viime vuosina sekaantuneen aiempaa enemmän alueen sisäpolitiikkaan. Kiinan toimien pelätään myös heikentävän Hongkongin asemaa talouskeskuksena.
Hongkongissa kiinalaisia pidetään monesti seudulle kuulumattomina ulkomaalaisina, joten Hongkongilaiset ovat rasisteja. #Ihmisyysvelvottaa.a Hongkongin kalliit vuokrat luovat tyytymättömyyttä elintasoon.Kaikille ei riitä kyllin tilavia (6 Ha) asuntoja<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006313210.html?share=73c082a10710bf0af3c1557969e3db3e |nimeke=HS Hongkongissa: ”Hongkong ei ole enää entisensä” – HS tapasi suomalaisia, jotka asuvat mielenosoitusten ravistelemassa kaupungissa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2019-11-19|viitattu=2019-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Hongkongin talous ei ole enää modernisaation veturi Kiinan mannermaalla, niin kuin se oli 90-luvulla. Niinpä talouden epävarmuus on suurempaa kuin ennen. Kiinan on katsottu viime vuosina sekaantuneen aiempaa enemmän alueen sisäpolitiikkaan. Kiinan toimien pelätään myös heikentävän Hongkongin asemaa talouskeskuksena.


== Tausta ==
== Tausta ==

Versio 11. kesäkuuta 2020 kello 11.16

Mielenosoitus 16. kesäkuuta 2019

Hongkongissa on järjestetty vuosina 2019–2020 lukuisia suuria mielenosoituksia. Mielenosoitukset alkoivat vastustuksesta Hongkongin hallituksen ehdottamaa luovutuslakiesitystä kohtaan. Hongkong on ollut Kiinan vallan alla vuodesta 1997. Siellä on säilynyt oma lähellä länsimaista ollut lakinsa. Vuonna 2019 esitettiin uusi laki, joka sallii Hongkongin viranomaisten luovuttaa vakavista rikoksista syytettyjä myös Kiinaan. Kiinan vankiloissa ja leireillä on paljon huonommat olot kuin Hongkongissa. Hongkongin opposition mukaan lakia oli tarkoitus soveltaa demokratia-aktivismin vaientamiseen. Hongkongin viranomaiset vakuuttivat, ettei laki ole poliittinen.

Tästä huolimatta 9. kesäkuuta alkoivat satojen tuhansien ihmisten protestit ja mellakat, jotka ovat jatkuneet kuukausia. Ne häiritsivät huomattavasti Hongkongin arkea. Junat eivät aina kulje, koulut voivat olla kiinni jne. Protestit jatkuivat, vaikka Hongkongin johtaja veti luovutuslain pois[1]. Noin 10 ihmistä on kuollut mellakoissa tai niiden seurauksena. Myös sivullisia on joutunut protestoijien raivon uhriksi, esimerkiksi mandariinikiinan puhumisen takia. Molemminpuolinen väkivalta kiihtyi marraskuussa 2019, ja Kiina uhkasi palauttaa järjestyksen voimatoimin[2]. Kiinan kannan mukaan protestit ovat radikaalien luomus. Kiinan hallinnon mielestä ulkovallat sekaantuvat Kiinan asioihin ja länsimedia on puolueellinen[3].

Luovutuslaki

Hongkongin ja Taiwanin välillä ei ole rikollisten luovutussopimusta. Eräs mies murhasi Taiwanissa tyttöystävänsä ja pakeni Hongkongiin. Miestä ei tuomittu siellä murhasta koska rikos oli tehty Taiwanissa. Hän sai tuomion vain rahanpesusta. Mies vapautui vankilasta lokakuussa 2019.[4][5] Taiwan halusi miehen takaisin murhatuomiota varten. Niinpä Hongkongin viranomaiset laativat lain, jonka perusteella vakavasta yli 7 vuoden vankeustuomion rikoksesta epäillyn saattoi luovuttaa Kiinaan, Taiwaniin tai Macaoon[6].

Luovutuslaki mahdollistaisi Hongkongin kansalaisten pidätyksen ja luovutuksen Manner-Kiinaan kiinalaisten viranomaisten pyynnöstä.[7] Tämä heikentäisi Hongkongin autonomiaa. Hongkongissa on pelätty Kiinan kansantasavallan hallinnon käyttävän esitettyä lakia Hongkongin ihmisoikeusaktivistien, toimittajien ja asianajajien pidättämiseen poliittisista syistä.[8] Viranomaisten mukaan laki ei ollut poliittinen. Lain vastustajien mukaan Kiinassa on paljon virheellisiä tuomioita, vankiloissa kidutusta.

Suuria mielenosoituksia on järjestetty kesäkuusta 2019 alkaen.

Muut syyt

Perussyy protesteihin on Hongkongin eri suuntauksia edustavien aktivistien huoli ns. tavallisen kansan taloudesta, vapaudesta ja identiteetistä. Hongkong sulautetaan Kiinaan lopullisesti vuonna 2047. Protestoijat pelkäävät Kiinan hallinnon pyrkivän nopeammin kiinalaistamaan Hongkongin. Poliisi on kovaotteinen.

Hongkongin merkitys koko Kiinan taloudelle on vähentynyt voimakkaasti siitä lähtien, kun Yhdistynyt kuningaskunta palautti alueen Kiinalle. Kun vuonna 1997 Hongkongin osuus Kiinan bruttokansantuotteesta oli lähes 20 prosenttia, vuonna 2019 se oli enää kolme prosenttia. Kiinan markkinoille pyrkivät länsimaiset yritykset ovat Manner-Kiinan avautumisen myötä voineet asioida suoraan mannerkiinalaisten kanssa eivätkä ole enää tarvinneet aiemmin välittäjän roolissa ollutta Hongkongia. Lisäksi hongkongilaiset olivat vuonna 1997 keskimäärin koulutetumpia ja kielitaitoisempia kuin mannerkiinalaiset, mutta myöhemmin ero on kaventunut.[9]

Hongkongissa kiinalaisia pidetään monesti seudulle kuulumattomina ulkomaalaisina, joten Hongkongilaiset ovat rasisteja. #Ihmisyysvelvottaa.a Hongkongin kalliit vuokrat luovat tyytymättömyyttä elintasoon.Kaikille ei riitä kyllin tilavia (6 Ha) asuntoja[10]. Hongkongin talous ei ole enää modernisaation veturi Kiinan mannermaalla, niin kuin se oli 90-luvulla. Niinpä talouden epävarmuus on suurempaa kuin ennen. Kiinan on katsottu viime vuosina sekaantuneen aiempaa enemmän alueen sisäpolitiikkaan. Kiinan toimien pelätään myös heikentävän Hongkongin asemaa talouskeskuksena.

Tausta

Vuoden 2003 protestien tuloksena hyllytettiin turvallisuuslakeja. Hongkongissa oli laajoja mielenosoituksia myös vuonna 2014. Tässä "sateenvarjovallankumouksessa" mielenosoittajat vastustivat sitä, ettei Kiina sallinut vapaata ehdokasasettelua tulevissa vuoden 2017 vaaleissa[11]. Nämä protestit eivät muuttaneet Kiinan politiikkaa Hongkongin suhteen.

Protestit

Varhainen luovutuslain vastainen mielenosoitus Hongkongissa 31. maaliskuuta 2019.
Mellakka 25. elokuuta.

Demosistō-liike piti 15. maaliskuuta istumalakon luovutuslakia vastaan[12]. Suurempi CHRF piti protestit 31. maaliskuuta ja 28. huhtikuuta. Jälkimmäisessä oli ainakin 22800 mielenosoittajaa. 6 kesäkuuta tuhannet lakimiehet marssivat luovutuslakia vastaan muistellen 30 vuoden takaisia Kiinan Tiananmenin aukion protesteja. Jättiprotesti oli 9. kesäkuuta, jolloin satoja tuhansia lähti marssille[13]. 11. kesäkuuta oli aiempaa kovaäänisempi protesti. Ensi kertaa poliisi käytti kyynelkaasua ja kumiluoteja. 22 loukkaantui[14].

Kesäkuun 15. päivä Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam ilmoitti lakiesityksen valmistelun lykkääntyvän.[7] Mielenosoitukset jatkuivat mielenosoittajien vaatiessa hallitukselta täydellistä luopumista esityksestä[15] sekä demokraattisia uudistuksia muun muassa Hongkongin lainsäädäntöneuvoston edustajien vaaleihin.[16] Kesäkuun 16. päivänä osallistujia oli noin kaksi miljoonaa.[17]

Mielenosoittajia vastaan on hyökännyt poliisin lisäksi tunnuksettomia ja naamioituneita ryhmiä. Näiden joukossa on ollut lehtitietojen mukaan Hongkongin järjestäytyneeseen rikollisuuteen eli triadeihin kuuluvia henkilöitä.[18] Valkoisiin paitoihin pukeutuneet rikolliset hyökkäsivät mustapaita-protestoijien kimppuun, 45 joutui sairaalaan 21. heinäkuuta[19].

11. elokuuta poliisi rynnäköi metroasemalle, ja käytti ensi kertaa peitepoliiseja.

Elokuun 18. päivänä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui järjestäjien mukaan 1,7 miljoonaa ihmistä.[16] Mielenosittajat alkoivat lisätä välineistöään, elokuussa käytettiin mm voimakkaita laserosoittimia poliisien sokaisemiseen. Poliisi taas pyrki entistä tehokkaamin hajottamaan väkijoukot ja murtamaan protestit.

Carrie Lam veti syyskuun alussa luovutuslain pois[20]. Myös Kiina tuli päätöstä[21]. Mutta tämä ei riittänyt protestoijille, jotka vaativat mm pidätettyjen protestoijien vapauttamista[22].

Protestoijat käyttyivät usein naamioita estääkseen tunnistamisen. Hallinto asetti naamiokiellon. Sillä haluttiin hillitä mellakoita[23]. Protestoijat suuttuivat täästäkin[24]. Lokakuun 1. päivänä eli Kiinan kansantasavallan 70-vuotisjuhlapäivänä protesteissa ja niiden tukahduttamisessa käytettiin väkivaltaa. Yhden ihmisen kerrotaan haavoittuneen poliisin luodista, mutta poliisi ei ole vahvistanut tietoa.[25]

Protestit jatkuivat pitkin syksyä. Marraskuun puolivälissä levottomuudet olivat aiempaa rajumpia. Kiinan kansanarmeijan sotilaat siivosivat katuja lauantaina 16. marraskuuta, mutta eivät taistelleet[26].

Sunnuntaina 17. marraskuuta protestit olivat teknillisellä yliopistolla. Alussa opiskelijat heittelivät katua siivonneita hallituksen tukijoita kivillä. Poliisi alkoi ampua kyynelkaasua[27]. Poliisi ja protestoijat taistelivat. Viranomaisten kampukselle saartamat protestoijat mm ampuivat jousilla. Yksi nuoli osui poliisia jalkaan[28]. Poliisi uhkasi ehkä käyttävänsä kovia panoksia, jos opiskelijat eivät luovu voimakkaista aseistaan[29][30]. Kapinallisten katapultit ampuivat tiiliskiviä esteeksi autoille, polttopullosta syttyi suuri tulipalo. Protestoijat pyrkivät polttopulloin estämään poliisin tulon, turhaan. Poliisi ampui kyynelkaasua ja kumiluoteja. Opiskelijat saivat palovammoja ilmeisesti poliisin suihkuttaman veden sisältämästä kemikaaleista. Noin 40 loukkaantui[31]. Protestoijat koettivat paeta saarretusta kampuksesta. Poliisi otti ulos pyrkiviä kiinni[32].

2020

Kiina pelkäsi asemansa Hongkongissa heikkenevän syksyn 2020 vaaleissa[33]. Se oli myös kyllästynyt protesteihin ja Hongkongin virkailijoihin. Niinpä Kiina ajoi voimakkaasti turvallisuuslakia Hong Kongiin vuonna 2020. Koronaviruspandemia esti suuret protestit. Ehkä tätä hyväksikäyttäen Kiinan hallitus alkoi säätää turvallisuuslakeja 21. toukokuuta 2020 alkaen[34]. Yhdysvallat varoitti Kiinaa siitä[35]. Kiina vakuutti, ettei turvallisuuslaki rajoita Hongkongin lehdistön-, kokoontumis- ja kansalaisvapauksia[36]. Toisaalta se sanoi, että suurprotestit vaarantavat Kiinan turvallisuuden[37].

15. toukokuuta turvallisuslain vastustajat aloittivat protestit ensi kertaa kuukausiin[38]. Kiinan ulkoministeri vaati turvallisuuslakia heti voimaan.

24. toukokuuta tuhannet protestoijat osoittivat mieltään [39]. Poliisi käytti mm. kyynelkaasua ja vesitykkejä[40][41]. Kiina varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta tilanteeseen[42]. Kiinan parlamentti hyväksyi 28. toukokuuta 2020 turvallisuuslain. Sen oli määrä astua voimaan muutamassa kuukaudessa[43]

Lähteet

  1. ↑ MTV UUTISET-STT – AFP: Hongkong antoi jo periksi – protestoijat eivät aio lopettaa massamielenosoituksia: "Laastarin paneminen mätänevään lihaan ei enää auta" mtvuutiset.fi. 5.9.2019. Viitattu 18.11.2019.
  2. ↑ STT–AFP: Suora lähetys: Yhteenotot Hongkongin kiistakampuksella jatkuvat Ilta-Sanomat. 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019.
  3. ↑ “En kertonut vanhemmilleni, miksi itkin” – Hongkongin yhä hurjemmiksi muuttuvat mielenosoitukset rikkovat perheitä ja jakavat kaupunkia Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  4. ↑ Lehti: Hongkongin mielenosoituksille kipinän antanut mies vapautuu vankilasta lokakuussa – tunnusti raskaana olevan tyttöystävänsä murhan Helsingin Sanomat. 30.9.2019. Viitattu 2.10.2019.
  5. ↑ Hongkongin mielenosoituksille kipinän antanut, naisystävänsä murhasta epäilty mies vapautettiin vankilasta Helsingin Sanomat. 23.10.2019. Viitattu 14.11.2019.
  6. ↑ Pelko karkottamisesta Kiinaan ajoi satojatuhansia marssille Hongkongissa – "Minun on pelastettava tyttäreni", kommentoi uudesta karkotuslaista huolestunut opettaja Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  7. ↑ a b Maukonen, Riikka ja Vainio, Sara: Hongkongissa suurmielen­osoitukset nostattanut luovutus­laki lykkääntyy, asian­tuntijan mukaan hallitus taipui pakon edessä Helsingin Sanomat. 15.6.2019. Viitattu 19.8.2019.
  8. ↑ Li, Jeff: Hong Kong-China extradition plans explained BBC News. 10.6.2019. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Paul-Erik Korvela ja Riina Yrjölä: Mistä Hongkongin levottomuuksissa on kysymys? 30.9.2019. Politiikasta.fi.
  10. ↑ HS Hongkongissa: ”Hongkong ei ole enää entisensä” – HS tapasi suomalaisia, jotka asuvat mielenosoitusten ravistelemassa kaupungissa Helsingin Sanomat. 19.11.2019. Viitattu 19.11.2019.
  11. ↑ Hongkongissa käynnissä Kiinan suurin demokratiaprotesti vuosiin – kuvakooste "sateenvarjovallankumouksesta" Helsingin Sanomat. 1.10.2014. Viitattu 18.11.2019.
  12. ↑ 2019 Hong Kong protests. Wikipedia, 18.11.2019. Artikkelin verkkoversio. en
  13. ↑ Pelko karkottamisesta Kiinaan ajoi satojatuhansia marssille Hongkongissa – "Minun on pelastettava tyttäreni", kommentoi uudesta karkotuslaista huolestunut opettaja Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  14. ↑ Hongkongin jättiprotestit eskaloituivat kaaokseksi – poliisi käyttänyt kumiluoteja ja kyynelkaasua mielenosoittajia vastaan www.iltalehti.fi. Viitattu 18.11.2019.
  15. ↑ Hongkongin johtaja: Kiistelty luovutuslakiesitys on kuopattu – lausunto ei vastaa mielenosoittajien vaatimuksiin Yle Uutiset. 9.7.2019. Viitattu 19.8.2019.
  16. ↑ a b Organisers say 1.7 million joined Hong Kong pro-democracy rally against police use of force, as protesters reiterate 5 demands Hong Kong Free Press. 18.8.2019. Viitattu 20.8.2019. (englanniksi)
  17. ↑ Hong Kong: Timeline of extradition protests BBC. 19.8.2019. Viitattu 20.8.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Hongkongin mielen­osoitusten pelätään kärjistyvän, ja jopa ”kiinalaisen mafian” epäillään sekaantuneen yhteen­ottoihin – mitä ovat paha­maineiset triadit? Helsingin Sanomat. 3.8.2019. Viitattu 8.9.2019.
  19. ↑ Aseistautunut joukko naamioituja miehiä pahoinpiteli ihmisiä Hongkongin metro- ja juna-asemilla, 45 sairaalaan www.iltalehti.fi. Viitattu 18.11.2019.
  20. ↑ Holmes Chan: Hong Kong to officially withdraw extradition bill from legislature, but still no independent probe into crisis Hong Kong Free Press HKFP. 4.9.2019. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Hongkongin mielenosoitukset jatkuvat – sadat tuhannet mustiin pukeutuneet protestoijat kunnioittivat kuollutta mielenosoittajaa www.aamulehti.fi. Viitattu 18.11.2019.
  22. ↑ Holmes Chan: Hong Kong to officially withdraw extradition bill from legislature, but still no independent probe into crisis Hong Kong Free Press HKFP. 4.9.2019. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  23. ↑ MTV UUTISET-STT – AFP: Hongkong kieltää kasvot peittävien naamioiden käytön – päätöksellä pyritään hillitsemään mellakoitsijoiden riehuntaa mtvuutiset.fi. 4.10.2019. Viitattu 18.11.2019.
  24. ↑ Hongkongin kaatosateessa leviää kyynelkaasu, kymmenettuhannet ovat taas lähteneet kaduille – Protestoijat osoittelivat laservalolla Kiinan armeijan varuskuntaa Helsingin Sanomat. 6.10.2019. Viitattu 18.11.2019.
  25. ↑ Kymmenien tuhansien ihmisten protesti Hongkongissa muuttui väkivaltaiseksi Kiinan juhlapäivänä ls24.fi. 1.10.2019. Viitattu 2.10.2019.
  26. ↑ Kiinan armeijan sotilaat ilmestyivät siivoamaan Hongkongin katuja Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  27. ↑ Ylen toimittaja Hongkongissa: "Yliopistolla käydään kaupunkitaistelua" – poliisi uhkasi käyttää kovia luoteja mellakoitsijoita vastaan Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  28. ↑ STT–AFP: Mielenosoittajan ampuma nuoli osui poliisiin Hongkongissa Ilta-Sanomat. 17.11.2019. Viitattu 18.11.2019.
  29. ↑ Hongkongissa vallatun yliopiston pattitilanne jatkuu ja sen pelätään päättyvän verenvuodatukseen – Ylioppilaskunta: "Olemme loukussa" Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2019.
  30. ↑ Ylen toimittaja Hongkongissa: "Yliopistolla käydään kaupunkitaistelua" – poliisi uhkasi käyttää kovia luoteja mellakoitsijoita vastaan Yle Uutiset. Viitattu 17.11.2019.
  31. ↑ Sadat mielenosoittajat vallanneet yliopiston Hongkongissa, poliisi uhkaa kovilla ammuksilla - seuraa suoraa lähetystä www.iltalehti.fi. Viitattu 18.11.2019.
  32. ↑ Samu Lehtonen: Hongkongissa pattitilanne: Yliopistolla valtava tulipalo, poliisi uhannut ampua kovilla kohti protestoijia – verilöylyä pelätään Ilta-Sanomat. 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019.
  33. ↑ Arno Rydman: Kiinalta vastaisku USA:n Hongkong-linjaukseen verkkouutiset.fi. 28.5.2020. Viitattu 28.5.2020.
  34. ↑ Kiina | Kiina ryhtyy säätämään Hongkongin kiisteltyä turvallisuuslakia Helsingin Sanomat. 21.5.2020. Viitattu 24.5.2020.
  35. ↑ Yhdysvallat varoittaa Kiinaa säätämästä kiisteltyä Hongkongin turvallisuuslakia Yle Uutiset. Viitattu 24.5.2020.
  36. ↑ Kiina | Hongkongin loppu? Kiina otti käyttöön historiallisen kovat keinot, ja se voi lopulta jakaa maailmaa entistä enemmän kahtia Helsingin Sanomat. 22.5.2020. Viitattu 24.5.2020.
  37. ↑ Hongkongissa jälleen levottomuuksia – Kiinan ulkoministeri vaatii kiistellyn turvallisuuslain asettamista heti voimaan Yle Uutiset. Viitattu 24.5.2020.
  38. ↑ Hongkongin nuoret ja poliisi jälleen vastakkain – Kiristääkö Kiina otettaan kaupungista koronan varjossa? Yle Uutiset. Viitattu 24.5.2020.
  39. ↑ Hongkong | Tuhannet osoittivat mieltään Hongkongissa Kiinan kaavailemaa turvallisuuslakia vastaan Helsingin Sanomat. 24.5.2020. Viitattu 24.5.2020.
  40. ↑ Hongkongissa takana levoton viikonloppu – Taiwan lupasi auttaa turvallisuuslakeja vastustavia mielenosoittajia Yle Uutiset. Viitattu 25.5.2020.
  41. ↑ Hongkong | ”Kuin poliisivaltio”, silminnäkijät kuvailivat Hongkongin katunäkymää keskiviikkona – mielenosoituksissa pidätetty noin 360 ihmistä Helsingin Sanomat. 27.5.2020. Viitattu 28.5.2020.
  42. ↑ Kiina varoittaa Yhdysvaltoja puuttumasta Hongkongin tilanteeseen – uhkaa ”kaikilla mahdollisilla toimilla” Ilta Sanomat. 25.5.2020. Viitattu 25.5.2020.
  43. ↑ Kiina | Kiinan kansankongressi hyväksyi Hongkongin kiistellyt turvallisuuslait äänin 2878–1 ja antoi päätökselle pitkät aplodit Helsingin Sanomat. 28.5.2020. Viitattu 28.5.2020.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hongkongin_vuosien_2019–2020_mielenosoitukset&oldid=18981578”