Ero sivun ”Sotilaslääni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
korjattava ja työtä hieman raapaistu
jatkettu artikkelin selkiyttämistä
Rivi 7: Rivi 7:
== Sotilasläänit 1932-1939 ja 1941 ==
== Sotilasläänit 1932-1939 ja 1941 ==
Enimmillään Suomessa olevien sotilaspiirien määrä oli ennen jatkosotaa 28. helmikuuta 1941 alkaen.
Enimmillään Suomessa olevien sotilaspiirien määrä oli ennen jatkosotaa 28. helmikuuta 1941 alkaen.
{{kesken}}

== Sotilasläänit 1966-1993 ==
{{kesken}}

== Sotilasläänit 1993-2008 ==
{{kesken}}

== Sotilasläänit 2008-2014 ==
Maavoimien esikunnan alaisuuteen kuului 2008-2014 neljä operatiivista sotilaslääniä:

* [[Etelä-Suomen sotilaslääni]]
* [[Itä-Suomen sotilaslääni]]
* [[Länsi-Suomen sotilaslääni]]
* [[Pohjois-Suomen sotilaslääni]]

Näiden sotilasläänien alaisuudessa toimi yhteensä 19 aluetoimistoa.

{{kesken}}

==Tehtävät==
Sotilasläänin tehtäviä olivat:
* alueensa puolustaminen ja puolustusvalmistelut
* asevelvollisuusasiat, kuten kutsuntojen järjestäminen, valinta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja reserviläisasiat
* huolto- ja materiaalivalmiuden ylläpito
* liikekannallepanon valmistelut ja toteuttaminen
* vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaus ja tukeminen
* yhteistoiminta alueen muiden viranomaisten kanssa

Valmiutta kohotettaessa sotilasläänin komentaja johti vastuualueen taistelua ja sen tukemiseen tarkoitettuja maavoimien joukkoja sekä sille alistettuja muita joukkoja. Sotilasläänille voitiin alistaa muun muassa [[armeijakunta]] tai operatiivisia yhtymiä.

Sotilaslääni tuki muita puolustushaaroja ja rajavartiolaitosta perustamalla niille joukkoja sekä muodostamalla ja jakamalla maavoimien tilannekuvaa Maavoimien esikunnan käskemällä tavalla.

Sotilasläänin kokoonpanoon kuului lisäksi [[operaatiokeskus]], jossa työskenteli tilannevalvonta-aliupseereita. [[Maavoimien materiaalilaitos|Maavoimien Materiaalilaitoksen]] alainen [[huoltorykmentti]] tuki keskitetysti sotilasläänin joukko-osastojen huoltoa.

==Puolustusvoimauudistus 2012–2015==

{{pääartikkeli|[[Puolustusvoimauudistus]]}}
Osana puolustusvoimien helmikuussa 2012 julkaisemia säästösuunnitelmia sotilasläänit lakkautetaan vuoden 2014 päättyessä, ja pääosa tehtävistä siirtyy kuudelle isolle [[Suomen maavoimat|maavoimien]] joukko-osastolle.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jarmo Huhtanen | Otsikko = Sotilasläänit katoavat vuodenvaihteessa | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 31.12.2014| Sivut =A15 | www = | Viitattu = 31.12.2014 }}</ref>

== Aiemmat sotilasläänit ==
{{korjattava|Sisällytettävä ylläolevien sotilaslääniotsikoiden alle}}
Aiemmat alueelliset sotilasläänit, jotka olivat käytössä 1993–2007 sekä Lapin, Pohjanmaan ja Savo-Karjalan sotilasläänit 1993–2009 vastasivat asevelvollisuusasioista, ja suunnittelivat tämän lisäksi oman alueensa puolustusta, johon niillä oli valmius ottaa johtoonsa useiden prikaatien vahvuiset operatiivisen tason joukot. Sotilaslääneillä ei kuitenkaan ollut johdossaan rauhanaikaisia joukko-osastoja eikä omaa huoltoa. Pienenevien sodan ajan joukkojen myötä operatiivisen tason johtoesikuntien tarve vähentyi eikä katsottu tarpeelliseksi pitää yllä sotilasläänien ja armeijakuntien sekä näiden yläpuolella olleiden [[maanpuolustusalue]]iden muodostamaa kaksiportaista operatiivisen tason johtoesikuntajärjestelmää.{{lähde}}

Operatiivinen sotilaslääni oli Suomen puolustusvoimien johtoporras, johon kuuluu tai on kuulunut sotilasläänin itsensä lisäksi myös muita, lähinnä suunnitteluun ja hallintoon liittyviä alueellisia sotilasläänejä, jotka sodan aikana olisivat operatiivisen sotilasläänin osia. Kun Suomessa vuonna 2008 luovuttiin kolmesta maanpuolustusalueesta ja siirryttiin kahdeksaan sotilaslääniin niin silloin näistä neljä oli operatiivisia.{{lähde}} Myöhemmin muut sotilasläänit yhdistettiin operatiivisiin, jolloin peruste sotilasläänien jakamiseen operatiivisiin ja muihin, ei-operatiivisiin, poistui.

Aiempia, ei operatiivisessa roolissa olleita, sotilasläänejä olivat muun muassa Häme, Keski-Suomi, [[Luonetjärven varuskunta#Historiaa|Sisä-Suomi]], Kuopio, Kymi, Lappi, Mikkeli, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Savo-Karjala, Turku ja Pori, Uusimaa ja Vaasa sekä Savo-Karjala.

Pohjanmaan sotilasläänin esikunta toimi [[Vaasa]]ssa, Savo-Karjalan sotilasläänin esikunta [[Kuopio]]ssa, Lapin sotilasläänin esikunta Rovaniemella ja Sisä-Suomen sotilasläänin esikunta Tikkakoskella.

Lakkautettujen sotilasläänien komentajat olivat sotilasarvoltaan yleensä everstejä, poikkeuksena mm. Helsingin sotilasläänin viimeiset komentajat ja Keski-Suomen sotilaslääniä 90-luvulla johtanut prikaatikenraali [[Kari Savolainen (kenraali)|Kari Savolainen]]. Lapin sotilasläänin viimeinen komentaja oli everstin arvoinen [[Markku Aherto]].


=== Luettelo Suomen sotilaslääneistä ===
*[[Etelä-Hämeen sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Etelä-Hämeen sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Kanta-Hämeen suojeluskuntapiiri]]
**[[Kanta-Hämeen suojeluskuntapiiri]]
**[[Lounais-Hämeen suojeluskuntapiiri]]
**[[Lounais-Hämeen suojeluskuntapiiri]]
*[[Helsingin sotilaslääni]] 28.2.1941 -

*[[Etelä-Suomen sotilaslääni]]
*[[Helsingin sotilaslääni]] 28.2.1941 -, 1.1.1993 - 31.12.2007
**[[Helsingin suojeluskuntapiiri]]
**[[Helsingin suojeluskuntapiiri]]

*[[Helsingin sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Hämeen sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Itä-Savon sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Itä-Savon sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Savonlinnan suojeluskuntapiiri]]
**[[Savonlinnan suojeluskuntapiiri]]
**[[Saimaan suojeluskuntapiiri]]
**[[Saimaan suojeluskuntapiiri]]

*[[Itä-Suomen sotilaslääni]]

*[[Karjaan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Karjaan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Raaseporin suojeluskuntapiiri]]
**[[Raaseporin suojeluskuntapiiri]]
**[[Salon suojeluskuntapiiri]]
**[[Salon suojeluskuntapiiri]]

*[[Kymen sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Keski-Pohjanmaan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Keski-Pohjanmaan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Sisä-Suomen suojeluskuntapiiri]]
**[[Sisä-Suomen suojeluskuntapiiri]]
**[[Kokkolan suojeluskuntapiiri]]
**[[Kokkolan suojeluskuntapiiri]]

*[[Keski-Suomen sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Kymenlaakson sotilaslääni|Kymen sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Kuopion sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

* [[Lapin sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Lounais-Suomen sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Lounais-Suomen sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Turunmaan suojeluskuntapiiri]]
**[[Turunmaan suojeluskuntapiiri]]
**[[Varsínais-Suomen suojeluskuntapiiri]]
**[[Varsínais-Suomen suojeluskuntapiiri]]
**[[Vakka-Suomen suojeluskuntapiiri]]
**[[Vakka-Suomen suojeluskuntapiiri]]

*[[Länsi-Suomen sotilaslääni]]

*[[Maanselän sotilaslääni]]
*[[Maanselän sotilaslääni]]
**[[Kainuun suojeluskuntapiiri]]
**[[Kainuun suojeluskuntapiiri]]
**[[Iisalmen suojeluskuntapiiri]]
**[[Iisalmen suojeluskuntapiiri]]

*[[Mikkelin sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Oulun sotilalääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Perä-Pohjolan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Perä-Pohjolan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Pohjolan suojeluskuntapiiri]]
**[[Pohjolan suojeluskuntapiiri]]
**[[Länsi-Pohjan suojeluskuntapiiri]]
**[[Länsi-Pohjan suojeluskuntapiiri]]

*[[Pohjois-Hämeen sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Pohjois-Hämeen sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri]]
**[[Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiiri]]
**[[Jyväskylän suojeluskuntapiiri]]
**[[Jyväskylän suojeluskuntapiiri]]

*[[Pohjois-Karjalan sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Pohjois-Pohjanmaan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Pohjois-Pohjanmaan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Oulun suojeluskuntapiiri]]
**[[Oulun suojeluskuntapiiri]]
**[[Raahen suojeluskuntapiiri]]
**[[Raahen suojeluskuntapiiri]]

*[[Pohjois-Suomen sotilaslääni|Pohjois-Suomen (operatiivinen) sotilaslääni]]
*[[Pohjois-Suomen sotilaslääni]]
**[[Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto]]
**[[Ylä-Lapin aluetoimisto]]

*[[Päijänteen sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Päijänteen sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Lahden suojeluskuntapiiri]]
**[[Lahden suojeluskuntapiiri]]
**[[Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri]]
**[[Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri]]

*[[Salpausselän sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Salpausselän sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Pohjois-Kymenlaakson suojeluskuntapiiri]]
**[[Pohjois-Kymenlaakson suojeluskuntapiiri]]
**[[Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiiri]]
**[[Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiiri]]

*[[Satakunnan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Satakunnan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Porin suojeluskuntapiiri]]
**[[Porin suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiiri]]

*[[Savo-Karjalan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Savo-Karjalan sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri]]
**[[Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri]]
**[[Pohjois-Savon suojeluskuntapiiri]]
**[[Pohjois-Savon suojeluskuntapiiri]]

*[[Suomenlahden sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
*[[Suomenlahden sotilaslääni]] 28.2.1941 ->
**[[Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Kymenlaakson suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Kymenlaakson suojeluskuntapiiri]]

*[[Turun ja Porin sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Uudenmaan sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007

*[[Vaasan sotilaslääni]] 28.2.1941 -, 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Vaasan sotilaslääni]] 28.2.1941 -, 1.1.1993 - 31.12.2007
**[[Vaasan suojeluskuntapiiri]]
**[[Vaasan suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Pohjanmaan läntinen suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Pohjanmaan läntinen suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Pohjanmaan itäinen suojeluskuntapiiri]]
**[[Etelä-Pohjanmaan itäinen suojeluskuntapiiri]]
{{kesken}}


== Sotilasläänit 1966-1993 ==
{{kesken}}

== Sotilasläänit 1993-2008 ==
Aiemmat alueelliset sotilasläänit, jotka olivat käytössä 1993–2007 sekä Lapin, Pohjanmaan ja Savo-Karjalan sotilasläänit 1993–2009 vastasivat asevelvollisuusasioista, ja suunnittelivat tämän lisäksi oman alueensa puolustusta, johon niillä oli valmius ottaa johtoonsa useiden prikaatien vahvuiset operatiivisen tason joukot. Sotilaslääneillä ei kuitenkaan ollut johdossaan rauhanaikaisia joukko-osastoja eikä omaa huoltoa. Pienenevien sodan ajan joukkojen myötä operatiivisen tason johtoesikuntien tarve vähentyi eikä katsottu tarpeelliseksi pitää yllä sotilasläänien ja armeijakuntien sekä näiden yläpuolella olleiden [[maanpuolustusalue]]iden muodostamaa kaksiportaista operatiivisen tason johtoesikuntajärjestelmää.{{lähde}}

*[[Helsingin sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Hämeen sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Kymen sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Keski-Suomen sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Kymenlaakson sotilaslääni|Kymen sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Kuopion sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
* [[Lapin sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Mikkelin sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Oulun sotilalääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Pohjois-Karjalan sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Turun ja Porin sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Uudenmaan sotilaslääni]] 1.1.1993 - 31.12.2007
*[[Vaasan sotilaslääni]] 1.1.1993 ->
*[[Vaasan sotilaslääni]] 1.1.1993 ->
{{kesken}}

== Sotilasläänit 2008-2014 ==
Operatiivinen sotilaslääni oli Suomen puolustusvoimien johtoporras, johon kuuluu tai on kuulunut sotilasläänin itsensä lisäksi myös muita, lähinnä suunnitteluun ja hallintoon liittyviä alueellisia sotilasläänejä, jotka sodan aikana olisivat operatiivisen sotilasläänin osia. Kun Suomessa vuonna 2008 luovuttiin kolmesta maanpuolustusalueesta ja siirryttiin kahdeksaan sotilaslääniin niin silloin näistä neljä oli operatiivisia.{{lähde}} Myöhemmin muut sotilasläänit yhdistettiin operatiivisiin, jolloin peruste sotilasläänien jakamiseen operatiivisiin ja muihin, ei-operatiivisiin, poistui.

Aiempia, ei operatiivisessa roolissa olleita, sotilasläänejä olivat muun muassa Häme, Keski-Suomi, [[Luonetjärven varuskunta#Historiaa|Sisä-Suomi]], Kuopio, Kymi, Lappi, Mikkeli, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Savo-Karjala, Turku ja Pori, Uusimaa ja Vaasa sekä Savo-Karjala.

Pohjanmaan sotilasläänin esikunta toimi [[Vaasa]]ssa, Savo-Karjalan sotilasläänin esikunta [[Kuopio]]ssa, Lapin sotilasläänin esikunta Rovaniemella ja Sisä-Suomen sotilasläänin esikunta Tikkakoskella.

Lakkautettujen sotilasläänien komentajat olivat sotilasarvoltaan yleensä everstejä, poikkeuksena mm. Helsingin sotilasläänin viimeiset komentajat ja Keski-Suomen sotilaslääniä 90-luvulla johtanut prikaatikenraali [[Kari Savolainen (kenraali)|Kari Savolainen]]. Lapin sotilasläänin viimeinen komentaja oli everstin arvoinen [[Markku Aherto]].
Maavoimien esikunnan alaisuuteen kuului 2008-2014 neljä operatiivista sotilaslääniä:

* [[Etelä-Suomen sotilaslääni]]
* [[Itä-Suomen sotilaslääni]]
* [[Länsi-Suomen sotilaslääni]]
* [[Pohjois-Suomen sotilaslääni]]

Näiden sotilasläänien alaisuudessa toimi yhteensä 19 aluetoimistoa.

{{kesken}}

==Tehtävät==
Sotilasläänin tehtäviä olivat:
* alueensa puolustaminen ja puolustusvalmistelut
* asevelvollisuusasiat, kuten kutsuntojen järjestäminen, valinta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja reserviläisasiat
* huolto- ja materiaalivalmiuden ylläpito
* liikekannallepanon valmistelut ja toteuttaminen
* vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaus ja tukeminen
* yhteistoiminta alueen muiden viranomaisten kanssa

Valmiutta kohotettaessa sotilasläänin komentaja johti vastuualueen taistelua ja sen tukemiseen tarkoitettuja maavoimien joukkoja sekä sille alistettuja muita joukkoja. Sotilasläänille voitiin alistaa muun muassa [[armeijakunta]] tai operatiivisia yhtymiä.

Sotilaslääni tuki muita puolustushaaroja ja rajavartiolaitosta perustamalla niille joukkoja sekä muodostamalla ja jakamalla maavoimien tilannekuvaa Maavoimien esikunnan käskemällä tavalla.

Sotilasläänin kokoonpanoon kuului lisäksi [[operaatiokeskus]], jossa työskenteli tilannevalvonta-aliupseereita. [[Maavoimien materiaalilaitos|Maavoimien Materiaalilaitoksen]] alainen [[huoltorykmentti]] tuki keskitetysti sotilasläänin joukko-osastojen huoltoa.

==Puolustusvoimauudistus 2012–2015==

{{pääartikkeli|[[Puolustusvoimauudistus]]}}
Osana puolustusvoimien helmikuussa 2012 julkaisemia säästösuunnitelmia sotilasläänit lakkautetaan vuoden 2014 päättyessä, ja pääosa tehtävistä siirtyy kuudelle isolle [[Suomen maavoimat|maavoimien]] joukko-osastolle.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jarmo Huhtanen | Otsikko = Sotilasläänit katoavat vuodenvaihteessa | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 31.12.2014| Sivut =A15 | www = | Viitattu = 31.12.2014 }}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 27. toukokuuta 2020 kello 18.43

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: aikamuodot vuodenvaihteen 2014-2015 uudistuksen mukaan
Puolustusvoimien rakenne
Puolustushaarat
Joukot
Sotilasläänin tunnuksena on ruusu ja miekka -kuvio, jonka yhteydessä on läänin ilmoittava kirjain E, I, L tai P

Sotilaslääni (ruots. militärlän) oli Suomen puolustusvoimien alueellinen johtoporras, jonka alaisia olivat sen johdossa olleet joukko-osastot ja sotilaslaitokset sekä aluetoimistot. Sotilasläänejä oli vuosien 1941–2014 välillä yhteensä yli kolmekymmentä. Viimeiset sotilasläänit lakkautettiin vuoden 2014 lopussa osana puolustusvoimauudistusta.

Sotilasläänit 1932-1939 ja 1941

Enimmillään Suomessa olevien sotilaspiirien määrä oli ennen jatkosotaa 28. helmikuuta 1941 alkaen.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Sotilasläänit 1966-1993

 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Sotilasläänit 1993-2008

Aiemmat alueelliset sotilasläänit, jotka olivat käytössä 1993–2007 sekä Lapin, Pohjanmaan ja Savo-Karjalan sotilasläänit 1993–2009 vastasivat asevelvollisuusasioista, ja suunnittelivat tämän lisäksi oman alueensa puolustusta, johon niillä oli valmius ottaa johtoonsa useiden prikaatien vahvuiset operatiivisen tason joukot. Sotilaslääneillä ei kuitenkaan ollut johdossaan rauhanaikaisia joukko-osastoja eikä omaa huoltoa. Pienenevien sodan ajan joukkojen myötä operatiivisen tason johtoesikuntien tarve vähentyi eikä katsottu tarpeelliseksi pitää yllä sotilasläänien ja armeijakuntien sekä näiden yläpuolella olleiden maanpuolustusalueiden muodostamaa kaksiportaista operatiivisen tason johtoesikuntajärjestelmää.lähde?

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Sotilasläänit 2008-2014

Operatiivinen sotilaslääni oli Suomen puolustusvoimien johtoporras, johon kuuluu tai on kuulunut sotilasläänin itsensä lisäksi myös muita, lähinnä suunnitteluun ja hallintoon liittyviä alueellisia sotilasläänejä, jotka sodan aikana olisivat operatiivisen sotilasläänin osia. Kun Suomessa vuonna 2008 luovuttiin kolmesta maanpuolustusalueesta ja siirryttiin kahdeksaan sotilaslääniin niin silloin näistä neljä oli operatiivisia.lähde? Myöhemmin muut sotilasläänit yhdistettiin operatiivisiin, jolloin peruste sotilasläänien jakamiseen operatiivisiin ja muihin, ei-operatiivisiin, poistui.

Aiempia, ei operatiivisessa roolissa olleita, sotilasläänejä olivat muun muassa Häme, Keski-Suomi, Sisä-Suomi, Kuopio, Kymi, Lappi, Mikkeli, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Savo-Karjala, Turku ja Pori, Uusimaa ja Vaasa sekä Savo-Karjala.

Pohjanmaan sotilasläänin esikunta toimi Vaasassa, Savo-Karjalan sotilasläänin esikunta Kuopiossa, Lapin sotilasläänin esikunta Rovaniemella ja Sisä-Suomen sotilasläänin esikunta Tikkakoskella.

Lakkautettujen sotilasläänien komentajat olivat sotilasarvoltaan yleensä everstejä, poikkeuksena mm. Helsingin sotilasläänin viimeiset komentajat ja Keski-Suomen sotilaslääniä 90-luvulla johtanut prikaatikenraali Kari Savolainen. Lapin sotilasläänin viimeinen komentaja oli everstin arvoinen Markku Aherto. Maavoimien esikunnan alaisuuteen kuului 2008-2014 neljä operatiivista sotilaslääniä:

Näiden sotilasläänien alaisuudessa toimi yhteensä 19 aluetoimistoa.


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tehtävät

Sotilasläänin tehtäviä olivat:

  • alueensa puolustaminen ja puolustusvalmistelut
  • asevelvollisuusasiat, kuten kutsuntojen järjestäminen, valinta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja reserviläisasiat
  • huolto- ja materiaalivalmiuden ylläpito
  • liikekannallepanon valmistelut ja toteuttaminen
  • vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaus ja tukeminen
  • yhteistoiminta alueen muiden viranomaisten kanssa

Valmiutta kohotettaessa sotilasläänin komentaja johti vastuualueen taistelua ja sen tukemiseen tarkoitettuja maavoimien joukkoja sekä sille alistettuja muita joukkoja. Sotilasläänille voitiin alistaa muun muassa armeijakunta tai operatiivisia yhtymiä.

Sotilaslääni tuki muita puolustushaaroja ja rajavartiolaitosta perustamalla niille joukkoja sekä muodostamalla ja jakamalla maavoimien tilannekuvaa Maavoimien esikunnan käskemällä tavalla.

Sotilasläänin kokoonpanoon kuului lisäksi operaatiokeskus, jossa työskenteli tilannevalvonta-aliupseereita. Maavoimien Materiaalilaitoksen alainen huoltorykmentti tuki keskitetysti sotilasläänin joukko-osastojen huoltoa.

Puolustusvoimauudistus 2012–2015

Pääartikkeli: Puolustusvoimauudistus

Osana puolustusvoimien helmikuussa 2012 julkaisemia säästösuunnitelmia sotilasläänit lakkautetaan vuoden 2014 päättyessä, ja pääosa tehtävistä siirtyy kuudelle isolle maavoimien joukko-osastolle.[1]

Lähteet

  1. ↑ Jarmo Huhtanen: Sotilasläänit katoavat vuodenvaihteessa. Helsingin Sanomat, 31.12.2014, s. A15.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sotilaslääni&oldid=18951967”