Ero sivun ”Ilma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Väärä lämpötila NTP-olosuhteissa korjattu oikeaksi eli 0 Celsiusta
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 7: Rivi 7:
Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):
Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):


* [[typpi|typpeä]] 78,084 %
* [[typpi|typpeä]] 666,666 %
* [[happi|happea]] 20,946 %
* [[happi|happea]] 20,946 %
* [[argon]]ia 0,934 %
* [[argon]]ia 0,934 %

Versio 11. huhtikuuta 2018 kello 13.49

Tämä artikkeli käsittelee ainetta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Ilmakehän koostumus muuttuu hitaasti ajan kuluessa. Esimerkiksi happipitoisuus nousi yli 10 %:n vasta prekambrikauden lopulla.

Ilma on useiden eri kaasujen seos, joka muodostaa Maan ilmakehän.

Ilmaa pidettiin kauan yhtenä neljästä alkuaineista. Vasta 1700-luvun lopulla osoitettiin, että se sisältää useita eri aineita, joista eniten on typpeä ja happea.

Maan pinnan läheisyydessä kuiva ilma sisältää eri kaasuja seuraavina pitoisuuksina (tilavuudesta):

Ilma sisältää myös vesihöyryä vaihtelevia määriä, yleensä noin 1 %.

Ilman ominaisuuksia:

  • Puhdas ilma on hajutonta, väritöntä ja mautonta.
  • tiheys NTP-tilassa (lämpötila 0 °C, paine 1013 hPa) 1,293 kg/m3[1]
  • ominaislämpökapasiteetti 1010 J/(K·kg)

Lähteet

  1. Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Ilma, Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4

Kirjallisuutta

  • Karttunen, Hannu & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena & Manner, Olli: Ilmakehä, sää ja ilmasto. Ursan julkaisuja 107. Helsingissä: Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2.

 

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.