Ero sivun ”Äänenpakkaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lähteetön |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
|||
'''Äänenpakkaamisen''' tavoitteena on pakata [[digitaalinen]] [[ääni]]signaali käyttötarkoitukseen sopivaan pienimpään mahdolliseen tilaan. Tähän tavoitteeseen pyritään poistamalla äänisignaalista tarpeeton ja toistuva [[informaatio]] sekä toisaalta pakkaamalla signaalia perinteisillä häviöttömillä [[tiedonpakkaus]]menetelmillä kuten [[Huffmanin koodaus|Huffman-koodauksella]]. |
'''Äänenpakkaamisen''' tavoitteena on pakata [[digitaalinen]] [[ääni]]signaali käyttötarkoitukseen sopivaan pienimpään mahdolliseen tilaan. Tähän tavoitteeseen pyritään poistamalla äänisignaalista tarpeeton ja toistuva [[informaatio]] sekä toisaalta pakkaamalla signaalia perinteisillä häviöttömillä [[tiedonpakkaus]]menetelmillä kuten [[Huffmanin koodaus|Huffman-koodauksella]]. |
||
Versio 8. toukokuuta 2017 kello 00.55
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Äänenpakkaamisen tavoitteena on pakata digitaalinen äänisignaali käyttötarkoitukseen sopivaan pienimpään mahdolliseen tilaan. Tähän tavoitteeseen pyritään poistamalla äänisignaalista tarpeeton ja toistuva informaatio sekä toisaalta pakkaamalla signaalia perinteisillä häviöttömillä tiedonpakkausmenetelmillä kuten Huffman-koodauksella.
Käyttökohteesta ja tarpeesta riippuen ääntä voidaan pakata joko häviöttömästi tai häviöllisesti. Häviöttömässä pakkauksessa äänisignaalin laatu ei muutu alkuperäiseen digitaaliseen signaaliin nähden ollenkaan vaan signaali voidaan palauttaa tarkalleen alkuperäisenä. Tällöin myös signaalin pakkaussuhde jää hyvin heikoksi. Häviöllisessä pakkauksessa äänisignaalista peruuttamattomasti poistetaan informaatiota, jota siihen ei pystytä enää millään tavoin palauttamaan. Tällä tavoin pakkaussuhdetta saadaan huomattavasti parannetuksi, mutta pakatun signaalin laatu heikkenee.
Pakattaessa pelkästään puhetta (esimerkiksi matkapuhelun signaalia) voidaan käyttää tähän tarkoitukseen optimoituja menetelmiä, joilla päästään parempaan pakkaussuhteeseen kuin yleistä ääntä (audiota) pakattaessa.
Häviöllisissä audiosignaalin pakkausmenetelmissä käytetään yleensä hyväksi ihmisen kuuloaistin ominaisuuksia (psykoakustiikka). Kuuloaistin toimintaa mallintamalla voidaan selvittää, mitkä osat pakattavasta audiosignaalista aistitaan selkeimmin. Tällöin on helpompaa poistaa ne audiosignaalin osat, joita ihmiskorva ei kykene erottamaan, mikä mahdollistaa audiosignaalin kuuloaistimuksen säilymisen kuulijalle miltei muuttumattomana. Silti kuitenkin pystytään pienentämään audiosignaalin tiedostokokoa ja saavuttamaan tehokkaampi pakkaussuhde. Tällaista äänen pakkausmetodia kutsutaan havaintopohjaiseksi äänen koodaamiseksi (engl. perceptual audio encoding).
Pakkauskoodekkeja
Muutamia yleisiä häviöllisiä audion pakkauskoodekkeja: