Tiébilé Dramé
Tiébilé Dramé (s. 9. kesäkuuta 1955 Nioro) on malilainen poliitikko.
Dramé opiskeli Bamakon opettajakorkeakoulussa ja suoritti maisterintutkinnon Pariisin yliopistossa. Hän oli yksi opiskelijajärjestö UNEEM:in johtajista, joutui useaan kertaan vangituksi ja toimi vuosina 1988–1991 Amnesty Internationalin tehtävissä Euroopassa.[1]
Moussa Traorén hallinnon kaaduttua vuonna 1991 Dramé palasi Maliin, jossa hän liittyi Congrès national d’initiative démocratique (CNID) -puolueeseen. Hän toimi Malin ulkoministerinä siirtymäkauden hallituksessa vuosina 1991–1992. Riitaannuttuaan CNID:in johtajan Mountaga Tallin kanssa Dramé perusti kannattajineen uuden puolueen Parti pour la renaissance nationalen (Parena) vuonna 1995. Vuonna 1996 hänet nimitettiin Ibrahim Boubacar Keïtan hallitukseen aavikkovyöhykkeen ministeriksi.[1]
Dramé valittiin Malin kansalliskokoukseen Nioron edustajana vuonna 1997. Toimittuaan ensin Parenan pääsihteerinä hänestä tuli puolueen puheenjohtaja vuonna 1999. Vuoden 2002 presidentinvaaleissa Dramé tuli neljänneksi saaden 4,02 prosenttia äänistä.[1] Vuoden 2007 presidentinvaaleissa hän oli kolmas 3,04 prosentilla[2].
Dramé osallistui rauhanneuvotteluihin maan pohjoisosan tuaregikapinallisten kanssa vuonna 2013[1]. Hän luopui presidenttiehdokkuudestaan saman vuoden vaaleissa eikä osallistunut myöskään vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Dramé on ollut mukana Front pour la sauvegarde de la démocratie -oppositioryhmässä ja hän toimi presidenttiehdokas Soumaïla Cissén kampanjapäällikkönä vuonna 2018. Dramé nimitettiin Boubou Cissén hallituksen ulkoministeriksi toukokuussa 2019.[3]
Drame on työskennellyt myös toimittajana. Hän perusti sanomalehti Le Républicainin vuonna 1992.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Tiébilé DRAMÉ, homme politique ABamako. Viitattu 15.11.2019.
- ↑ Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 97. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5.
- ↑ a b Tiébilé Dramé: Un homme expérimenté aux commandes de la diplomatie malienne Maliactu. Arkistoitu 15.11.2019. Viitattu 15.11.2019.
| ||||||||||
