Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus (lyh. hybridiosaamiskeskus tai hybridikeskus; engl. European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats) on Helsingissä sijaitseva laitos, jonka tavoite on vahvistaa kokonaisturvallisuusajattelua kansallisesti, Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Keskeisenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridiuhkista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista, joita voidaan hyödyntää hybridioperaatioissa. Keskukseen voivat liittyä Euroopan unionin ja Naton jäsenvaltiot.[1]
Keskus aloitti toimintansa syyskuun alussa 2017,[2] ja sen johtajana toimii Teija Tiilikainen.[3] Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtajana toimii Hanna Smith.[4] Tiilikaisen edeltäjänä oli Matti Saarelainen[5].
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskuksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat 11. huhtikuuta 2017 Helsingissä Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Paikalla olivat myös EU:n ulkosuhdehallinnon ja Naton edustajat.[6] Espanja, Norja ja Viro liittyivät keskukseen heinäkuussa 2017.[1]
Perustamisasiakirja on luonteeltaan yhteisymmärryspöytäkirja, eikä sitä oikeudellisesti sitomattomana tuotu eduskunnan hyväksyttäväksi. Keskus on asemaltaan julkinen oikeushenkilö, mutta ei ole osa Suomen valtiota, eikä se käytä Suomessa julkista valtaa, eikä sillä ole julkisia hallintotehtäviä. Suomen osallistumismaksu tulee valtion budjetista.[7]
Naton apulaispääsihteeri Arndt Freytag von Loringhoven totesi avajaistilaisuudessa puheessaan, että Venäjä on keskuksen pääkohteita, joita se seuraa,[2] ja valtioneuvoston entisen viestintäjohtajan Markku Mantilan mukaan Venäjä on keskuksen perustamisen syy.[8]
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on sanonut Venäjän olevan kiinnostunut yhteistyöstä keskuksen kanssa. Lavrovin mukaan hänen ja Suomen ulkoministerin Timo Soinin välisessä keskustellussa Soini olisi suhtautunut myönteisesti yhteistyöhön Venäjän kanssa. Lavrovin mukaan Venäjä voisi olla kiinnostunut, jos se virallisesti kutsuttaisiin. Ulkoministeri Soini kuitenkin sanoi, että asian otti esille Lavrov, eikä Soini kommentoinut asiaa vastapuolelle enempää. Venäjän ulkoministerin puheet asiasta osoittautuivat näin Venäjän yksipuolisiksi, värikkäiksi lausumiksi, joka voidaan nähdä osana maan informaatiovaikuttamisen yrityksiä.[2][8]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EU:n ulkoasiainneuvosto antoi toukokuussa 2015 EU:n korkealle edustajalle tehtävän valmistella ehdotuksia hybridiuhkiin vastaamiseksi. Myös Eurooppa-neuvosto vaati kesäkuussa 2015 toimia hybridiuhkiin vastaamiseksi. Raporttien jälkeen ulkoasiainneuvosto julkaisi 19. huhtikuuta 2016 päätelmänsä, joissa jäsenvaltioita kehotettiin harkitsemaan osaamiskeskuksen perustamista.[7]
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja Naton pääsihteeri julistivat 8. heinäkuuta 2016 Varsovan huippukokouksessa tarpeen torjua hybridiuhkia, ja myöhemmin EU:n ja Naton julistuksessa kehotettiin järjestöjen jäseniä osallistumaan keskuksen toimintaan. EU-ministerivaliokunta linjasi 27. tammikuuta 2016, että Suomi selvittää mahdollisen keskuksen perustamista.[7]
Lainsäädännöllinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen hallitus antoi 24. toukokuuta 2017 esityksen eduskunnalle laiksi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta.[6] Laki tuli voimaan 1. heinäkuuta 2017.
Hybridiosaamiskeskuksesta säädetyn lain mukaan sillä on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus, ellei se ole yksittäistapauksessa nimenomaisesti siitä luopunut. Vaikka keskus luopuisi koskemattomuudesta, se ei tarkoita suostumusta tuomion täytäntöönpanotoimiin, vaan tuomio on pantavissa täytäntöön vain, jos siihen on suostuttu erikseen.[9]
Myös keskuksen johtokunnan jäsenillä, johtajalla ja keskuksen henkilöstöllä on Suomessa lainkäytöllinen koskemattomuus tehtävänsä perusteella antamiensa lausuntojen ja tekemiensä toimenpiteiden osalta.[9]
Hybridiosaamiskeskuksen tilat ja omaisuus ovat niiden sijaintipaikasta ja haltijasta riippumatta vapautetut pakkotoimista Suomessa. Virkamiehellä tai muulla Suomessa julkista valtaa käyttävällä henkilöllä on pääsy keskuksen toimitiloihin virkatehtäviensä suorittamiseksi ainoastaan johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön nimenomaisella suostumuksella.[9]
Kaikki hybridiosaamiskeskuksen kokoama tieto on loukkaamatonta. Mitään keskukselle tai sen henkilöstölle osoitettuja viestejä ei saa tarkastaa ennakkoon tai valvoa.[9]
Keskus on vapautettu kaikista välittömistä veroista Suomessa.[9]
Häirintäkohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskuksen entinen johtaja Matti Saarelainen joutui STT:n tietojen mukaan eroamaan tehtävästään vuonna 2019 henkilökuntaan kohdistuneiden lukuisten häirintätapausten takia.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskus sai uusia jäsenmaita Valtioneuvosto. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ a b c Venäjä sanoo Suomen haluavan Venäjän mukaan Helsingin hybridikeskukseen Yle.fi, uutiset. 2.11.2017. Viitattu 4.11.2017.
- ↑ Teija Tiilikainen starts as Director of Hybrid CoE Hybrid CoE. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Hybridiosaamiskeskus aloitti toimintansa Helsingissä - tutkimusjohtaja Hanna Smith: "Venäjä Suomen näkökulmasta keskeinen toimija" www.iltalehti.fi, uutiset. 01.09.2017. Viitattu 1.10.2018.
- ↑ Saarelainen joutui jättämään hybridikeskuksen johtajuuden seksuaalisen häirinnän vuoksi. Helsingin Sanomat 1.1.2023, viitattu 1.1.2023
- ↑ a b Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen etenee Valtioneuvosto. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ a b c Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta, HE 59/2017
- ↑ a b Suomalaisasiantuntija Venäjän hybridivaikuttamisesta: Lavrovin puheet yhteistyöstä klassinen koukutusyritys Yle.fi, uutiset. 3.11.207. Viitattu 4.11.2017.
- ↑ a b c d e Laki Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta, 417/2017
- ↑ https://www.yle.fi/a/74-20011016
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset sivut (englanniksi)