The 1976 Solo Keyboard Album

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
The 1976 Solo Keyboard Album
George Duke
Studioalbumin The 1976 Solo Keyboard Album kansikuva
LP-levyn kansikuva.
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  Paramount Recording Studio
 Julkaistu 1982
 Formaatti LP-levy
 Tuottaja(t) George Duke
 Tyylilaji jazz
soitinmusiikki
 Kesto 39.57
 Levy-yhtiö Epic Records

The 1976 Solo Keyboard Album on yhdysvaltalaisen kosketinsoittaja ja säveltäjä George Duken ensimmäinen sooloalbumi, ja se on ilmestynyt vuonna 1982.

George Duke on vieraillut Suomessakin ainakin Frank Zappan ja Cannonball Adderleyn yhtyeiden riveissä.

George Duke on myös tuottanut esiteltävänä olevan albumin apulaisenaan B.G. Falk. Falk on ollut mukana Duken levytyshankkeissa vuodesta 1966 eli alusta asti.

Levyn kansiteksteissä Duke kertoo myös, että albumi on hänen muusikonurallaan tärkeä maamerkki. Se on nimittäin viimeinen siinä sarjassa, jonka hän teki BASFin MPS Records -yhtiölle vuosien 1973 ja 1976 välillä. Sen jälkeen Duke liittyi Epic Recordsin artistiksi ja kertoo muuttaneensa musiikillista suuntaansa. Albumi onkin ilmestynyt Epic-levymerkillä, joka oli osa CBS-yhtiötä.

Tämä albumi on siis katsaus taaksepäin. Se on alun perin äänitetty ja miksattu vuonna 1976 ja julkaistu Saksassa albumina The Dream pienenä painoksena. Albumin musiikkia on julkaistu aikaisemmin myös Japanissa. Äänittäjänä on ollut Kerry McNabb Paramountin äänitysstudioilla.

The 1976 Solo Keyboard Album on remiksattu vuonna 1978 vähin muutoksin Duken omassa Le Gonks West -studiossa. Miksauksen on tehnyt Tommy Vicari. Masteroinnin on tehnyt Chris Bellman Allen Zentz -studiolla Los Angelesissa.

Albumilla ei ole Duken lisäksi muita muusikoita. Duken soittimet ovat akustinen piano, Fender Rhodes -sähköpiano, Mini Moog, Arp Odessey, Prophet V, kellot, kitara, rummut, klavinetti, tamburiini, Wurlitzer-sähköpiano ja Hammond B3 -urut.

LP-levyjä on valmistettu Hollannissa. Levykannen kuvan on tehnyt John Van Hammersveld.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Duke on säveltänyt kaikki kappaleet. Julkaisija on Mycenae Music Co. Julkaisuvuodet ovat 1978 ja 1982.


Sivu 1

  1. "Mr. McFreeze" − (:00) (7:31)
  2. "Love Reborn" − (:00) (7:09)
  3. "Excerpts from the Opera Tzina" − (:00) (6:10)

Sivu 2

  1. "Spock Gets Funky" − (:42) (3:02)
  2. "Pathways" − (:00) (6:38)
  3. "Vulcan Mind Probe" − (:00) (6:16)
  4. "The Dream That Ended" − (:00) (3:11)

Levyn kansiteksteissä George Duke kertoo, että "Mr. McFreeze" on hänen Kerry McNabbille antama kutsumanimi. McNabb on Duken äänittäjä vuosien 1973 ja 1979 välillä ja alkuperäinen äänittäjä tälläkin albumilla. Kutsumanimi viittaa McNabbin vaatimukseen pitää äänitysstudion lämpötila alhaisena. Duke kertoo, että tällä albumilla hän soittaa rumpuja ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Hän on saanut opastusta Genesis-rumpali Chester Thompsonilta ja Ndugulta.

"Love Reborn" on kappale, jonka Duke kirjoitti hyvät arvostelut[1] saaneelle vuoden 1971 kaksoisalbumille The Inner Source (MPS 2920912-1). Myöhemmin sen on levyttänyt Flora Purim esikoisalbumilleen Butterfly Dreams. Duke itse on levyttänyt sen myös albumilleen A Brazilian Love Affair. Tällä albumilla olevaa versiota Duke kutsuu akustiseksi pianoteemaksi variaatioineen.

"Excerpts from the Opera Tzina" on kokoonpantu Duken Tzina-oopperan valituista jaksoista. Oopperaa ei oltu koskaan esitetty kokonaisuudessaan, mutta MPS-vuosinaan Duke oli julkaissut siitä ajoittain osia.

"Spock Gets Funky" on nimensä mukaisesti levyn funk-kappale ja musiikillista hauskanpitoa.

"Pathways" oli alkuperäisellä äänitteellä akustinen pianoimprovisaatio. Tällä levyllä Duke on lisännyt kappaleen soitinvalikoimaan Prophet V -syntetisaattorin rikastuttaakseen sovitusta. Kaikki muut syntetisaattoriosuudet tällä levyllä on tehty vuonna 1976 käyttämällä Arp Odessey ja Mini Moog -laitteita.

"Vulcan Mind Probe" on nimensä mukaisesti kokeellinen. Kuten eräiden kappaleiden nimet osoittavat, niiden tekoa on inspiroinut televisiosarja Star Trek.

"The Dream That Ended" on akustinen pianoimprovisaatio ja Duken mielestä sopiva lopetus albumille.

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • George Duken LP The 1976 Solo Keyboard Album (Epic EPC 25021, 1982)
  1. Kari Kantalainen: George Duken albumin Faces in Reflection arvostelu. MUSA, 1974, 3. vsk, nro 7, s. 36. Pirkkala: Graafinen Kustannus Oy.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]