Tervakankaan kalmisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tervakankaan kalmisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla entisen Saloisten kunnan alueella Leinoperän kylällä Raahessa. Tervakangas on rautakautinen kalmisto ja mahdollinen asuinalue.

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervakangas on noussut merestä heti ajanlaskun alun jälkeen. Kankaalla vuosina 1990−1993 suoritettujen kaivausten perusteella kalmisto ajoittuu ajanjaksolle 100−500 jaa., eli roomalaiselle rautakaudelle ja kansainvaellusajalle. Tervakangas on siihen aikaan ollut niemi, aluksi saari, jonka pohjoispuolella, nykyisten Leinoperän ja Peltomaanperän alueella, oli laaja saaristo ja länsipuolella lähes avoin meri. Asutus ja kalmiston käyttö näyttää päättyneen viimeistään 600-luvulla jaa.

Muinaisjäännökset ja löydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervakankaan laen kivirakassa on toistakymmentä erimuotoista hautaa. Kaivauksissa on löydetty sekä poltto- että ruumishautauksia. Ensimmäiset esinelöydöt tekivät kivikasaan majanpohjaa raivanneet pikkupojat vuonna 1989. Löydöt olivat palaneita luunpalasia sekä kaksi prossista rannerengasta, ensimmäiset Saloisista löydetyt pronssiesineet. Myöhemmin arkeologisissa kaivauksissa tehtiin seuraavat löydöt: hioinkivi, pieni rautaveitsi, rautasoljen kappale, pronssisormus, Kjelmøyn keramiikkaa, kiille- ja kivimurskasekoitteista keramiikkaa, palamaton maitohampaan pinta sekä pieni määrä palanutta luuta (0,4 g ja 1, 75 g). Metalliesineiden arvellaan olevan kylän omien seppien työtä. Alueelta on löydetty myös merkkejä pienimuotoisesta viljan viljelystä. Asukkaiden päätoimeentulo lienee kuitenkin perustunut riistanpyyntiin ja kalastukseen.

Lähitienoon muinaisjäännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähistöllä on myös muita muinaisjäännöksiä mahdollisesti samalta ajalta, niitä ei tosin ole tutkittu tarkkaan, Tärkeimmät niistä ovat:

  • Korpelan Takalokangas: röykkiöitä 4 kpl.
  • Lamunkangas: rakkakuoppia.
  • Kivirakankangas: pyynti- ja/tai keittokuoppia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raahen tienoon historia I, Aulis Forss, Pekka Toivanen 1990.
  • Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Mika Sarkkinen, Markku Torvinen 2000.
  • Raahe-Pattijokialueen kolme muinaisretkikohdetta matka kivikaudesta rauta-aikaan esite vuodelta 1999.