Tammelan nuorisoseura Aura
Tammelan nuorisoseura Aura ry on pääasiassa vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, joka järjestää harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Sen tavoitteena on perustajiensa sanoin kasvattaa “hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia”. Järjestön tunnetuin tapahtuma on vuodesta 1978 lähtien järjestetyt Hakkapelittapäivät. Teatteri on ollut tärkeä osan nuorisoseuran toimintaa aivan sen alkuajoista lähtien, ja 1960-luvulla tätä tarkoitusta varten perustettiin kesäteatteri Rauhaniemen nokkaan. Nuorisoseura ylläpitää myös liikunta-, tanssi- ja luovan toiminnan kerhoja lapsille ja aikuisille.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammelan nuorisoseura Auran juuret ovat vuonna 1881 alkunsa saaneessa nuorisoseuraliikkeessä, jonka synty nivoutui nousevaan kansallisuusaatteeseen. Nuorisoseuraliike pyrki edistämään Suomen kansan sivistystä ja kulttuuria. 2000-luvulla liikkeen keskeiseksi toimialaksi on määritelty kulttuurinen nuorisotyö, jonka tavoitteena on tukea harrastustoiminnan ohella yhteisöllisyyden ja sosiaalisten taitojen oppimista. Tammelan nuorisoseura Aura on vuonna 2012 Suomen Nuorisoseurat ry:ksi nimensä muuttaneen yhdistyksen jäsenseura.[2]
Nuorisoseura perustettiin Kydön Nuorisoseura Aura -nimisenä 9.7.1905. Alkuvuosina sen toimintaan kuului kävely- ja veneretkien, hiihtokilpailujen sekä iltamien järjestäminen. Hyvin pian toimintaa laajennettiin perustamalla voimisteluseura ja ompelukerho. Toiminta hiipui vuonna 1911, mutta heräsi uudelleen vuonna 1915 Tammelan nuorisoseura Aura -nimen alla. [3]
Omien tilojen puute haittasi seuran toimintaa, ja vuosikymmenen suunnittelun ja rahankeruun jälkeen seuraintalo Auran Pirtti valmistui vuonna 1932. Pirtissä järjestettiin näytelmä- ja maskeerauskursseja sekä tansseja. Talvi- ja jatkosodan aikana rakennuksessa majoitettiin sotilaita, mutta 1960-luvulla meno reipastui, kun yleisöä viihdyttivat aikakauden suosikit Tapani Kansa, Kai Hyttinen ja Fredi. [3]
Ensimmäinen kesäteatteriesitys pidettiin vuonna 1961 Saaren kansanpuistossa. Oma kesäteatteri rakennettiin Rauhaniemen nokkaan vuonna 1966. Seuran toiminta laajeni edelleen 1980-luvulla, kun nuorisoseura otti vastuun Leila Rauhaniemen ideoiman Hakkapelittatapahtuman järjestämisestä. Hakkapeliittapäivien alkuperäisestä ohjelmistosta on yhä jäljellä juhlajumalanpalvelus, 1600-luvun tori sekä pitopöytä. Vuonna 2001 tapahtuma nimettiin Häme-päiväksi eli maakunnan nimikkotapahtumaksi. [3]
Tammelan nuorisoseura Aura valittiin vuoden nuorisoseuraksi vuonna 2001. [3]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammelan nuorisoseura Auran toiminta nojaa suurimmalta osaltaan talkootyöhön. Vapaaehtoistyöntekijät vastaavat Hakkapeliittäpäivien järjestämisestä ja kesäteatteriesitysten pyörittämisestä. Seuralla on myös kerhotoimintaa ympäri vuoden.
Hakkapeliittatapahtuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vapaaehtoisvoimin järjestettävää Hakkapeliittatapahtumaa vietetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Tammelan kunnan Mustialan kylässä. Viikonlopun kohokohtiin kuuluvat sotilaiden väenotto, käsityöläisten markkinatori sekä aito 1600-luvun pitopöytä. Lisäksi ohjelmassa on tanssi-, soitto- ja työnäytöksiä. Torilla ja pitopöydässä tunnelmaa luovat aikakauden asuihin – muun muassa kuningas Kustaa II Adolfiksi, hoviväeksi ja rahvaaksi – pukeuteet vapaaehtoiset. Tapahtumassa käy vuosittain noin 10 000 ihmistä eri puolilta Suomea.[1]
Kerhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kerhotoimintaa järjestetään pääasiassa peruskouluikäisille lapsille ja nuorille, mutta seura tarjoaa kansantanssiopetusta, joogaa ja muuta liikuntaa myös aikuisille. Lapsille ja nuorille on tarjolla luovan toiminnan kerhoja sekä näytelmäpiiri.[1]
Rauhaniemen kesäteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rauhaniemen kesäteatteri perustettiin vuonna 1966 Pentti Rauhaniemen tarkoitukseen luovuttamalle tontille. Ensimmäinen näytelmä – Häät Rymättylässä – esitettiin jo seuraavana kesänä. [3] Teatterin ohjelmisto on laaja-alainen. Omaa tuotantoa edustavat Turkka Malin nuorisoseuralle kirjoittamat Testamentti, Venäläinen paletti, Antamaton sotilas Riemuranta ja Keinosiementäjän tytär.[1]
Auran pirtti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraintalo Auran Pirtti rakennettiin lahjoitusrahoilla talkootöinä vuonna 1932. Auran Pirtti toimii arki-iltoina yhdistyksen kerhotilana, ja viikonloppuisin sitä vuokrataan juhliin ja illanviettoihin enimmillään 200 hengen seurueille. Tiloihin kuuluu kahvio, sali ohjelmalavalla, keittiö sekä saunaosasto.[1]