Talliumasetaatti
| Talliumasetaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | CH3COOTl |
| Moolimassa | 263,424 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 131 °C[1] |
| Tiheys | 3,77 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Talliumasetaatti (CH3COOTl) on tallium- ja asetaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Sitä käytetään reagenssina orgaanisen kemian synteeseissä ja selektiivisissä mikrobien kasvualustoissa.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa talliumasetaatti on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste imee kosteutta eli se on hygroskooppista. Talliumasetaatti liukenee hyvin veteen ja liukenee lisäksi etanoliin ja etikkahappoon. Siitä tunnetaan myös kidevedellinen hemitrihydraatti (CH3COOTl·1½H2O). Muiden talliumyhdisteiden tavoin myös talliumasetaatti on erittäin myrkyllistä. Sillä altistumisesta voi seurata oireina esimerkiksi huonovointisuutta ja kouristuksia.[1][2][3][4]
Talliumasetaattia valmistetaan liuottamalla talliumetoksidia, -hydroksidia tai talliumkarbonaattia etikkahappoon.[2]
- TlOH + CH3COOH → CH3COOTl + H2O
- Tl2CO3 + 2 CH3COOH → CH3COOTl + H2O + CO2
Yhdistettä käytetään orgaanisen kemian synteeseissä jodiasetaattijohdannaisten valmistamiseen alkeeneista, jodilaktonisointireaktiossa ja diolien valmistamiseen alkeeneista.[2][4] Talliumasetaattia lisätään myös eräisiin tiettyjen bakteerien kasvatuksiin tarkoitettuihin selektiivisiin kasvatusalustoihin[5].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 342. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ a b c d Bob Blumenthal, Kelly Sellers & Matthew Koval: Thallium and Thallium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013.
- ↑ Perry, Dale L.: Handbook of Inorganic Compounds, s. 421. 2. painos. CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.3.2020). (englanniksi)
- ↑ a b Sangho Koo: Thallium(I) Acetate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001. Teoksen verkkoversio Viitattu 6.3.2020.
- ↑ Janet E. L. Corry, G. D. W. Curtis, Rosamund M. Baird: Handbook of Culture Media for Food and Water Microbiology, s. 180. Royal Society of Chemistry, 2012. ISBN 978-1-84755-916-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.3.2020). (englanniksi)