Tallinnan Pyhän Kanutin killan rakennus
| Tallinnan Pyhän Kanutin killan rakennus | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Osoite | Pikk tn 20 |
| Sijainti | Tallinna, Viro |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kiltarakennus |
| Valmistumisvuosi | ensimmäinen maininta vuodelta 1326 |
| Rakennuttaja | Pyhän Kanutin kilta |
 |
|
Tallinnan Pyhän Kanutin killan rakennus oli nimensä mukaisesti Tallinnan Pyhän Kanutin killan (Knuut Pyhä) kiltarakennus Pikk-kadun varrella Virossa. Nykyisin kaupunki on vuokrannut rakennuksen Viron taideakatemialle.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Tallinnan Pyhän Kanutin eli Knuutin kilta oli kaupungin suuresta killasta eronneiden käsityöläisten muodostama niin sanottu pieni kilta. Kanutin killat olivat levinneet Tanskan valtapiirin alueella 1100- ja 1200-luvuilla. Tallinnassa kilta lienee perustettu 1200-luvulla, mutta historiallisissa lähteissä se mainitaan ensi kertaa vuonna 1326. Killan kiltarakennus sijaitsee Tallinnan pääväylä Pikk-kadun varrella. Killalla oli alun perin yksi rakennus, jonka vierestä ostettiin naapuritalo vuonna 1406. Vuonna 1800 ostettiin vielä kolmas talo, jolloin syntyi nykyinen kolmepäätyinen kiltarakennus. Rakennusta uudistettiin vuosien 1863 ja 1864 välillä, jolloin se sai nykyisen englantilaistyylisen eli tudortyylin myöhäisgoottilaisen ilmeensä.[1] Uudistuksen suunnitteli arkkitehti F. Kordes. Vuonna 1933 arkkitehti E. Kuusiku suunnitteli puolestaan rakennuksen tulipalon jälkeiset korjaustyöt. Samana vuonna rakennusta alkoi käyttää Tallinnan teknillinen koulu. Neuvostoliiton miehitettyä Viron rakennukseen majoitettiin sotilaita. Vuonna 2002 rakennukseen tehtiin suuria ennallistustöitä ja rakennus vuokrattiin Viron taideakatemialle vuonna 2004.[2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhän Kanutin killan rakennus on Pikk-kadun puolella kolmikerroksinen ja Pühavaimu-kadun puolella nelikerroksinen. Rakennuksen julkisivu sai nykyisen ilmeensä vuoden 1864 uudistustöiden yhteydessä.[2] Uudistustyöstä ovat peräisin myös julkisivun seinää koristavat Martin Lutherin ja Pyhän Kanutin patsaat.[1] Rakennuksen sisällä on kahden kerroksen läpi ulottuva suuri sali, jonka alkuperäinen sisustus on hävinnyt.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 109-110. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
- ↑ a b c Tallinna Kanuti gildi hoone, 1863. a. Kultuurimälestiste register. Muinsuskaitseamet. Viitattu 22.7.2019. (viroksi)