Siirry sisältöön

Taidemaalariliitto

Wikipediasta
Taidemaalariliitto – Målarförbundet ry
Perustettu 1929
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 1 550
Puheenjohtaja Siiri Haarla
Aiheesta muualla
Sivusto

Taidemaalariliitto – Målarförbundet ry on vuonna 1929 perustettu Suomen taidemaalareiden valtakunnallinen järjestö. Noin 1 550 jäsenellään[1][2] se on Suomen suurin kuvataiteilijoiden valtakunnallinen ammattijärjestö.[3]

Suomen Taiteilijaseuran alainen liitto pyrkii edistämään suomalaista kuvataidetta ja parantamaan kuvataiteilijoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja. Se tarjoaa jäsenille verotukseen ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvää neuvontaa sekä tietoa ajankohtaisista ammatillisista asioista. Lisäksi liitto ylläpitää Tm-galleriaa ja järjestää muuta näyttelytoimintaa.[1] Vuosittaisessa Taidemaalariliiton Teosvälityksessä Helsingin Kaapelitehtaalla on esillä teoksia sadoilta Taidemaalariliittoon kuuluvilta taiteilijoilta.[4] Teoksia on näytteillä noin 1 700 ja kävijöitä noin 20 000.[5] Vuodesta 2020 alkaen teosvälitys on toiminut Merikaapelihallin ohella verkkogalleriassa.[2]

Taidemaalariliitto on Kuvaston jäsen ja sen puheenjohtajana toimii Siiri Haarla.[6][7] Vuosina 2008–2011 liitto julkaisi Taidemaalaus-lehteä, jonka päätoimittajana toimi Tiina Lamminen.[8][9]

Taidemaalariliiton rahoitus koostuu jäsenmaksuista, teosten välityspalkkioista, taidetarvikkeiden myynnistä sekä julkisella ja säätiöiden tuesta.[10] Sekä näyttelytoiminta että tarvikevälitys ovat olleet useina vuosina tappiollisia.[10] Vuonna 2025 eniten tuloja tuottivat tarvikemyynti (252 118 euroa), teosvälityksen välityspalkkiot (199 796 euroa) ja jäsenmaksut (151 159 euroa). Vakituisia työntekijöitä oli viisi.[11]

Talous ja rahoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidemaalariliitto rahoittaa toimintaansa jäsenmaksuilla, teosvälityksen välityspalkkioilla, taiteilijatarvikkeiden myynnillä sekä julkisilla avustuksilla ja säätiöiden tuella.[10] Liiton tilinpäätökset jakavat toiminnan kolmeen osa-alueeseen: näyttelytoimintaan (johon teosvälitys kuuluu), taiteilijatarvikkeiden tarvikevälitykseen sekä järjestötoimintaan ja hallintoon.[11]

Vuonna 2025 liiton kokonaistuotot olivat noin 985 000 euroa ja kokonaiskulut noin 869 000 euroa, ja tilikausi oli noin 116 000 euroa ylijäämäinen. Tase oli 436 721 euroa ja oma pääoma 337 799 euroa. Suurimmat tuottoerät olivat tarvikemyynti (252 118 euroa), teosvälityksen välityspalkkiot (199 796 euroa) ja jäsenmaksut (151 159 euroa). Henkilöstöä oli vakituisesti viisi henkilötyövuotta ja määräaikaisesti keskimäärin kolme henkilötyövuotta.[11]

Sekä näyttelytoiminta että tarvikevälitys ovat olleet useina vuosina tappiollisia ennen avustuksia: vuonna 2025 tarvikevälityksen kulujäämä oli noin 54 000 euroa.[11] Toiminnanjohtaja Elisa Lientolan mukaan näyttelytoiminta on ilman avustuksia ja jäsenmaksuja tappiollista, ja teosmyynnistä perittävällä provisiolla on tarkoitus kattaa vain toiminnan kuluja.[10]

Liiton merkittävin julkinen tuki on Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) myöntämä toiminta- eli yleisavustus, joka kanavoi opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoja. Vuosina 2022–2024 liitto sai kolmivuotista toiminta-avustusta 110 000 euroa vuodessa.[12] Vuonna 2025 avustus oli 145 000 euroa, mikä oli kuvataidealan yhteisöjen suurimpia avustuksia.[13] Vuosille 2026–2028 Taike myönsi liitolle 135 000 euron vuotuisen kolmivuotisen yleisavustuksen.[14] Liitto on saanut myös Helsingin kaupungin toiminta-avustusta (15 000 euroa vuonna 2025), Museoviraston näyttelypalkkioavustusta sekä säätiörahoitusta, kuten Suomen Kulttuurirahaston avustuksen.[11][15]Opetus- ja kulttuuriministeriö on edellyttänyt valtionavustusta saavilta gallerioilta ja taidejärjestöiltä taiteilijoihin kohdistuvien kulujen, kuten näyttelymaksujen, vähentämistä ja oman varainhankinnan lisäämistä.[10] Taidemaalariliitto luopui ensimmäisenä taiteilijaliittona galleriansa näyttelymaksusta näyttelykaudelta 2021 ja korotti samalla teosmyynnin provisioita.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Taidemaalariliitto Taidemaalariliitto ry. Arkistoitu 28.11.2014. Viitattu 18.11.2014.
  2. 1 2 Taidemaalariliitto. Viitattu 14.11.2023.
  3. ↑ Painters painters.fi. Viitattu 26.3.2017.
  4. ↑ Taidemaalariliiton teosvälitys Suomen Taidemaalariliitto ry. Arkistoitu 28.11.2014. Viitattu 18.11.2014.
  5. ↑ Case study: Taidemaalariliitto Contrast Digital. Viitattu 15.8.2023.
  6. ↑ Taidemaalariliitolle uusi puheenjohtaja Taidemaalariliitto. Viitattu 19.3.2017.
  7. ↑ Lahtelainen Marja-Liisa Jokitalo valittiin Taidemaalariliiton johtoon ESS.fi. 29.11.2016. Viitattu 19.3.2017.
  8. ↑ Altavastaajat perustivat oman taidelehden Uusi Suomi. 6.3.2008. Viitattu 13.9.2008.
  9. ↑ Taidemaalaus-lehti Suomen Taidemaalariliitto ry. Arkistoitu 28.11.2014. Viitattu 18.11.2014.
  10. 1 2 3 4 5 Riihinen, Eleonoora: Verottaja linjasi taidevälitystoiminnasta yllättäen, toimijat pahassa pulassa Helsingin Sanomat. 9.4.2024. Viitattu 23.6.2026.
  11. 1 2 3 4 5 Taidemaalariliitto – Målarförbundet ry, tilinpäätös 1.1.–31.12.2025 Taidemaalariliitto. Viitattu 23.6.2026.
  12. ↑ Taike jakoi kolmivuotisia toiminta-avustuksia eri taiteenaloille Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 23.6.2026.
  13. ↑ Taiken toiminta-avustukset vuodelle 2025 Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 23.6.2026.
  14. ↑ General grants for the arts and culture to communities in 2026 Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 23.6.2026.
  15. ↑ Taidemaalariliitto – Målarförbundet ry, tilinpäätös 1.1.–31.12.2024 Taidemaalariliitto. Viitattu 23.6.2026.
  16. ↑ Pihlajamaa, Johanna: Kuvataiteilijan näyttelymaksusta luopuminen. Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2021. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taidemaalariliitto&oldid=24081169”