Töyhtötiira

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Töyhtötiira
Crested Tern Tasmania.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Heimo: Tiirat Sternidae
Suku: Isotiirat Thalasseus
Laji: bergii
Kaksiosainen nimi

Thalasseus bergii
Lichtenstein, 1823

Töyhtötiiran esiintymiskartta
Töyhtötiiran esiintymiskartta
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Töyhtötiira Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Töyhtötiira Commonsissa

Töyhtötiira, aikaisemmalta nimeltään harjatiira[2] (Thalasseus bergii)[3] on eteläisen pallonpuoliskon valtamerten lintu.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 46–49 senttiä, siipien kärkiväli 125–130 senttiä ja paino 325–400 grammaa. Sen höyhenpuku on valkoinen, selkä ja siivet ovat harmaat, päälaki ja töyhtö mustat, sekä hieman alaspäin kaareva nokka keltainen. Sukupuolet ovat samanvärisiä.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töyhtötiirat elävät satoina erillispopulaatioina Tyynellämerellä, Intian valtamerellä ja Afrikan eteläkärjessä. Siitä tunnetaan viisi alalajia.[4] Lajin elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 150 000–1 100 000 yksilöä.[5] Lajia ei ole tavattu Suomessa. Töyhtötiirat pesivät matalien hiekka- tai kalliosaarten ja koralliriuttojen rannoilla, yleensä täysin avoimella maalla mutta toisinaan matalakasvuisessa pensaikossa. Paikoin ne pesivät myös mantereen rannoilla. Pesimäajan ulkopuolella ne lepäilevät kallioilla, hiekkavalleilla, merimerkeissä ja laivojen mastoissa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on sosiaalinen ja pesii yhdyskunnittain. Sen pesä on vain kuoppa maassa, johon naaras munii yhden tai kaksi munaa, hyvin harvoin kolme. Haudonta-aika on 25–30 päivää ja molemmat emot osallistuvat hautomiseen. Poikaset ovat pesäpakoisia ja jättävät pesän noin kahden päivän ikäisinä. Ne ovat lentokykyisiä 38–40 päivää vanhoina ja pesivät ensi kerran kaksivuotiaina.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio koostuu pääasiassa pienistä kaloista, joita se saalistaa syöksysukeltamalla. Myös äyriäiset, kilpikonnan munat ja poikaset sekä laivoista heitetyt ruoantähteet kelpaavat lajille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley et al. 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. IV. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857505-X

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Thalasseus bergii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.6.2014. (englanniksi)
  2. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1868. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  3. Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Viitattu 17.3.2018.
  4. Zoonomen
  5. BirdLife (englanniksi)