Täydennetty matriisi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kun kahden annetun matriisin A ja B sarakkeet yhdistetään, saadaan Täydennetty matriisi

.

Yleensä täydennetty matriisi muodostetaan, kun halutaan suorittaa molemmille matriiseille samat alkeisrivitoimitukset esimerkiksi ratkaistaessa lineaarista yhtälöryhmää matriisimuodossa. Vertaamaalla lineaariselle yhtälöryhmälle muodostetun täydennetyn matriisin astetta lineaarisen yhtälöryhmän kerroinmatriisin asteeseen saadaan Rouché–Capellin teoreeman mukaan selville yhtälöryhmän ratkaisujen olemassaolo ja lukumäärä.

Lineaarinen yhtälöryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lineaariselle yhtälöryhmälle matriisimuodossa

saadaan yhdistämällä kerroinmatriisi A ja ratkaisuvektori B täydennetty matriisi

.

Tästä voidaan alkeisrivitoimituksin lähteä etsimään ( A | B ):n kanssa riviekvivalenttia porrasmatriisia ( C | D ), josta yhtälön ratkaisut on mahdollista selvittää. Tämä tunnetaan Gaussin eliminointimenetelmänä. Jatkamalla alkeisrivitoimituksia redusoituun porrasmuotoon, josta yhtälöryhmän ratkaisu on mahdollista lukea suoraan, käytetään Gaussin-Jordanin eliminointimenetelmää.

Tarkastellaan esimerkiksi lineaarista yhtälöryhmää

Yhtälöryhmän kerroinmatriisi A ja ratkaisuvektori B ovat

Jolloin täydennetty matriisi on

.

Tämän matriisin kanssa riviekivalentiksi redusoiduksi porrasmatriisiksi saadaan

jolloin yhtälön ratkaisu on (x, y, z) = (4, 1, -2).

Käänteismatriisin etsiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun neliömatriisille C etsitään käänteismatriisia voidaan yksikkömatriisin I kanssa muodostaa täydennetty matriisi

,

jota lähdetään alkeisrivitoimituksin muokkaamaan redusoiduksi porrasmatriisiksi

.

Jos saadun redusoidun porrasmatriisin D=I, on matriisi C kääntyvä ja sen käänteismatriisi

.

Etsitään esimerkiksi onko 2x2 matriisilla C käänteismatriisia

Muodostetaan täydennetty matriisi ( C | I )

Tästä saadaan alkeisrivitoimituksilla muokattua redusoitu porrasmatriisi

Koska saadun matriisin vasen puoli on yksikkömatriisi todetaan käänteismatriisin olevan olemassa

Lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisujen olemassaolo ja lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rouché–Capellin teoreeman mukaan lineaarisella yhtälöryhmällä on olemassa ratkaisuja jos ja vain jos yhtälöryhmän kerroinmatriisin aste on yhtäsuuri kuin täydennetyn matriisin aste. Ratkaisuja on yksi jos ja vain jos yhtälöryhmän tuntemattomien lukumäärä on yhtä suuri kuin täydennetyn ja kerroinmatriisin aste. Jos ratkaisuja on olemassa ja matriisien aste on pienempi kuin yhtälöryhmän muutujien lukumäärä, ratkaisuja on äärettömän monta.

Tarkastellaan lineaarista yhtälöryhmää

x + y + 2z = 3
x + y + z = 1
2x + 2y + 2z = 2.

Yhtälöryhmän kerroinmatriisi on

jolloin yhtälöryhmän täydennetyksi matriisiksi saadaan

Koska molempien matriisien aste on 2, tiedetään yhtälöryhmällä olevan ratkaisuja. Koska yhtälöryhmän tuntemattomien määrä 3 > 2, yhtälöllä on ääretön määrä ratkaisuja.

Tarkastellaan seuraavaksi yhtälöryhmää

x + y + 2z = 3
x + y + z = 1
2x + 2y + 2z = 5.

Kerroinmatriisiksi saadaan

ja täydennetty matriisi on

Tällä kertaa kerroinmatriisin aste on 2, mutta täydennetyn matriisin 3, joten tällä yhtälöryhmällä ei ole ratkaisuja.

Palataan tarkastelemaan ensimmäisen esimerkin lineaarista yhtälöryhmää

,

Kun tämän yhtälöryhmän kerroinmatriisin ja täydennetyn matriisin asteet lasketaan, huomataan molempien olevan 3, joka on myös yhtälön tuntemattomien lukumäärä. Rouché–Capellin teoreeman mukaan tällä yhtälöllä on olemassa yksi ratkaisu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannu Honkasalo, "Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I ja II" Helsingin yliopisto luentomuistiinpanot

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Augmented matrix