Täpläkehrääjä (lintu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Täpläkehrääjä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset
Eucarya
Kunta: Eläinkunta
Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset
Chordata
Alajakso: Selkärankaiset
Vertebrata
Luokka: Linnut
Aves
Lahko: Kehrääjälinnut
Caprimulgiformes
Heimo: Kehrääjät
Caprimulgidae
Suku: Meksikonkehrääjät
Nyctiphrynus
Laji: ocellatus
Kaksiosainen nimi

Nyctiphrynus ocellatus
(Tschudi, 1844)

Alalajit
  • N. o. lautus
  • N. o. ocellatus
Katso myös

  Täpläkehrääjä (lintu) Wikispeciesissä
  Täpläkehrääjä (lintu) Commonsissa

Täpläkehrääjä (Nyctiphrynus ocellatus) on kehrääjien heimoon kuuluva lintulaji. Sitä tavataan Keski- ja Etelä-Amerikasta.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan täpläkehrääjä voi kasvaa 20–22 cm pitkäksi. Koiras on yleisväritykseltään harmahtavan oliivinruskea. Kurkussa on valkoinen juova ja rinnassa on valkoisia pisteitä. Täpläkehrääjäkoiraan harmaanruskeissa siivissä on mustia täpliä. Naaras muistuttaa ulkonäöltään koirasta, mutta on väritykseltään harmaanruskean sijasta punaruskea. Myös täpläkehrääjänaaraalla on kurkussa valkoinen juova, rinnassa valkoisia ja siivissä mustia täpliä.[2][3]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täpläkehrääjällä on 2 alalajia. Niistä nimialalajia N. o. ocellatus tavataan Kolumbiasta Argentiinan pohjoisosiin ulottuvalta alueelta ja alalajia N. o. lautus Nicaraguasta, Hondurasista ja Costa Ricasta. Täpläkehrääjän elinympäristöä ovat kosteat metsät ja metsien reunamaat. Lajia tavataan niin alankomaiden metsistä kuin vuoristojen rinteiltä aina 1 350 metrin korkeuteen saakka. Täpläkehrääjä on yöaktiivinen ja sen ravintoa ovat perhoset, kovakuoriaiset ja torakat. Lajin pesimäkausi on maalis-huhtikuussa. Pesä sijaitsee maassa ja naaras munii 1 tai 2 vaaleanpunertavaa punapilkullista munaa.[2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Nyctiphrynus ocellatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.4.2014. (englanniksi)
  2. a b D. T. Holyoak: Nightjars and their allies: the Caprimulgiformes, s. 366–370. Oxford University Press, 2001. ISBN 0-19-854987-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.11.2013). (englanniksi)
  3. a b Thomas S. Schulenberg, Douglas F. Stotz,Daniel F. Lane,John P. O'Neill,Theodore A. Parker III: Birds of Peru, s. 202. Princeton University Press, 2010. ISBN 9781400834495. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.11.2013). (englanniksi)
  4. Nyctiphrynus ocellatus Neotropical Birds. Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 12.11.2013. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.