Syvä matka
| Syvä matka | |
|---|---|
| Kirjailija | Erkki Ahonen |
| Kustantaja | Gummerus |
| Julkaistu | 1976 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 160 |
| Edeltävä | Tietokonelapsi |
| Seuraava | Runot |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Syvä matka on Erkki Ahosen vuonna 1976 ilmestynyt kolmas tieteisromaani.[1]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahonen jatkaa aikaisempien tieteisromaaniensa pohdintoja ottaen aiheekseen ihmisen tajunnan. Teos on juoneltaan yksinkertainen filosofinen romaani. Kaukaisessa tulevaisuudessa ihmiskunta on siirtynyt uudelle tiedostamisen tasolle.[1] [1][2]
Vastaanotto ja tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahonen edusti tieteiskirjallisuuden filosofista perinnettä. Helsingin Sanomien Tuukka Kangasluoma kirjoitti, että Ahonen poimii käsitteitä laajalta alalta ja kehittelee niitä edelleen: taustasta löytyy yhteiskuntakybernetiikkaa, informaatioteoriaa, kvanttifysiikkaa, tähtitiedettä, biologiaa, psykoanalyysia, uskontotiedettä ja filosofiaa.[3] Syvä matka pohti tietoisuuden merkitystä todellisuuden käsittämisessä. Ensimmäisissä tieteisromaaneissaan ja Kuumatka-päiväkirjassa Ahonen oli kehitellyt käsityksiään todellisuudesta ja yhteiskunnasta, jotka viimeisessä romaanissa ovat muovautuneet valmiiksi.[4]
Ahosen tieteisteksteissä toistuu ajatus todellisuuden yleisistä rakenteista ja kehityksen säännönmukaisuuksista. Syvän matkan tulevaisuudessa on tultu uudelle laadulliselle tasolle, jolloin yleiset rakenteet ovat avautuneet ihmiselle. Rakenne on jotain yleistä säilyvyyttä, jota periaatteessa kaikki noudattaa. Suuri ja pieni samastuvat:[5]
»Tieto että suuri galaksi ja pieni kukka oli muoto joka asettui samaan rasteriin antoi ihmiselle vakuutuksen ettei hän itsekään voinut erota luonnosta, niin kuin hän jo suuressa hulluudessaan oli alkanut kuvitella.»
(Syvä matka, s. 124)
Ahonen pyrkii kuvailemaan asioita, joille ei nykykielessä ole vielä vastinetta, mikä tekee kirjan tekstistä varsin vaikeatajuista.[6] Jossain määrin yksilökeskeisesti ja romanttisestikin Ahonen näkee luovasti ajattelevat henkilöt tiedostajina, jotka avaavat uusia ajattelun suuntia.[7]
Lehtiarvosteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Huotari, Markku: Matka ihmisen historiaan. Aamulehti 29.12.1976.
- Koulumies, Jyrki: Erkki Ahonen: Syvä matka. Uusi Suomi 12.9.1976.
- Seppä, Antti: Matka ihmisen mieleen. Etelä-Suomen sanomat 8.10.1976.
- Ståhlhammar, Leo: Suomenmaa 23.9.1976.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Erkki Ahonen: Syvä matka Kiuruveden kaupunki. Viitattu 20.11.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ Ijäs, Jyrki: Suomalainen tieteiskirjallisuus. Teoksessa Hinkkanen, Juhani & Ekholm, Kai (toim.): Science fiction, s. 16, 29, 34. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1990. ISBN 951-692-217-1.
- ↑ Kangasluoma, Tuukka: Etsi suovaa missä neula on. Helsingin sanomat, 17.10.1976.
- ↑ Aaltonen 1987, s. 16.
- ↑ Aaltonen 1987, s. 27.
- ↑ Aaltonen 1987, s. 30–31.
- ↑ Aaltonen 1987, s. 31, 33.