Sytytyslanka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sytytyslanka liekeissä

Sytytyslanka eli tulilanka on osa räjähteiden, ammusten tai pyroteknisten laitteiden sytytysmekanismia. Sytytyslangan tehtävänä on välittää sytytys nalliin. Perinteisen sytytyslangan merkitys on vähentynyt, kun räjähteiden ja ilotulitteiden laukaisussa on siirrytty tulilankanalleista sähkönallien käyttöön.

Palava sytytyslanka on keksitty Kiinassa 1000-luvulla. Tällainen varhainen tulilanka käsitti kevyestä paperista kierretyn putken, joka oli täytetty ruudilla. Tulilankoja käytettiin tuolloin viivyttämään ilotulitteen syttymistä.

Sytytyslangasta tuli turvallisempi kaupallisessa ja sotilaallisessa käytössä, kun sen paloaika kyettiin vakioimaan. Paloaika ilmaistaan 30 cm:n palamiseen kuluvana aikana. Esimerkiksi 60 sekunnin sytytyslanka palaa 30 cm minuutissa. Näin voidaan helposti ja luotettavasti laskea haluttuun varoaikaan tarvittavan sytytyslangan pituus.

Räjähtävässä tulilangassa sytytysvaikutus etenee räjähdyksen nopeudella. Räjähtävä tulilanka voi koostua pentriitti-räjähteestä, joka on muovattu narumaiseksi ja päällystetty polypropeenilangalla ja lopuksi muovikuorella. Pentriitin räjähdysnopeus on 7 000 metriä sekunnissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]