Synapsi
1. mitokondrio 2. välittäjäainerakkula 3. autoreseptori 4. synapsirako 5. postsynaptinen reseptori 6. kalsiumkanava 7. välittäjäaineen eksosytoosi 8. välittäjäaineen palautevaikutus
Synapsi eli hermoliitos[1] on hermosolun ja muiden solujen liitoskohta, joka johtaa hermoimpulsseja eli toimintapotentiaaleja.[2] Synapsi on aina hermosolun viejähaarakkeen päässä, ja se johtaa hermoimpulsseja yksisuuntaisesti. Synapsin toisella puolella on joko toinen hermosolu, lihassolu tai erittävä rauhassolu.[3]
- Aksodendriittinen synapsi yhdistää viejähaarakkeen (aksonin) toisen hermosolun tuojahaarakkeeseen (denriittiin).[3]
- Aksosomaattinen synapsi yhdistää viejähaarakkeen toisen solun sooma-osioon.[3]
- Aksoaksoninen synapsi yhdistää kaksi viejähaaraketta.[3]
Silloin kun hermosolulla on yhteys lihassoluun (hermo-lihasliitos), kutsutaan presynaptiseksi hermosolun solukalvoa ennen synapsia, ja postsynaptiseksi lihassolun solukalvoa synapsin jälkeen.[2]
Kun toimintapotentiaali on edennyt viejähaarakkeen päätejalkaan, hermosolun ja seuraavan solun välissä olevassa synapsiraossa eksosytoidaan viejähaarakkeen päätejalassa oleva välittäjäaine. Sillä vaikutetaan seuraavan solun reseptoreihin. Joskus solusta toiseen eteneekin toimintapotentiaali. Synapsin tiedonsiirtoon kuluu ainoastaan noin 0,5 millisekuntia.[2]
Välittäjäaineen vapautuminen kemiallisessa tiedonsiirrossa noin 10 nanometrin levyiseen synapsirakoon on tyypillisin tapa välittää tietoa hermosoluilta toisiin soluihin. Joissakin soluissa on aukkoliitos, jossa tapahtuukin sähköinen tiedonsiirto. Aukkoliitoksessa solukalvon välillä on vain kahden nanometrin rako.[2]
Presynaptisesta päätejalasta vapautuneet välittäjäainemolekyylit leviävät nopeasti synapsirakoon. Sitten ne tarttuvat postsynaptisen solukalvon sellaisiin reseptoriin, jotka ovat kyseiselle välittäjäaineelle spesifejä. Kun välittäjäaine on liittynyt reseptoriproteiiniin, sen toiminta muuttuu. Postsynaptinen solukalvo voi depolarisoitua tai hyperpolarisoitua riippuen siitä, mitä ionia kanava läpäisee.[2]
Synapsit ovat mukautuvaisia, ja tietyn synaptisen reitin toistuva käyttö voi muuttaa niitä. Synapsiin voi syntyä pitkittynyt potentiaali, kun sitä aktivoidaan. Tällaista synaptista plastisuutta pidetään oppimisen hermostollisena perustana.[2]
Synaptisessa inhibitiossa synapsin toiminta vaimenee. Postsynaptista inhibitiota tuottavat pääasiassa GABA aivoissa ja glysiini selkäytimessä. Presynaptisessa inhibitiossa välittäjäaineen eritys vähenee. Opiaattien kipua lievittävä vaikutus perustuu presynaptiseen inhibitioon.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ hermoliitos. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b c d e f g Risto, Tapani (toim.): Ihmisen fysiologiaa 2.0 – perusteista pidemmälle, s. 96–98. VK-kustannus, 2024. ISBN 978-952-7489-24-6
- ↑ a b c d Aksonipotentiaali ja synapsi Solunetti. Viitattu 20.3.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Synapsi Wikimedia Commonsissa
