Sylviini
(Ohjattu sivulta Sylviitti)
| Sylviini | |
|---|---|
.jpg) Sylviiniä Saksasta |
|
| Luokka | Mineraali |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | KCl |
| Molekyylipaino | 74,55 gm |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | Väritön tai valkoinen |
| Asu | Kiteet yleisesti kuutioita, rakeisia |
| Lohkeavuus | Täydellinen |
| Murros | Rosoinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 1,5–2 |
| Ominaispaino | 2,0 |
| Liukenevuus | Liukenee veteen |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | Lasinen, rasvainen |
| Läpinäkyvyys | Läpinäkyvä/läpikuultava |
| Muut ominaisuudet | Maistuu karvaalta |
| Lähteet | |
Sylviini eli sylviitti (KCl, kaliumkloridi) on mineraali. Se on rakenteeltaan täsmälleen vuorisuolan kaltainen. Se liukenee vuorisuolaakin helpommin. Se maistuu kitkerämmältä kuin vuorisuola, ja sillä saattaa olla lisäpintoja kiteiden kulmissa. Mineraali on väritön tai valkoinen, mutta usein myös heikosti punaruskea. Sylviini on kosteutta imevää eli hygroskooppista.
Sylviiniä esiintyy kalisuolakerrostumissa. Sitä löytyy mm. Keski-Euroopasta. Sitä löytyy myös tulivuorista härmeenä, esimerkiksi Vesuviuksesta.
Se on tärkein kaliumin lähde ja tällä tavoin lannoiteteollisuuden tärkeä raaka-aine.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Piispanen, Risto & Tuisku, Pekka: Nimetön dokumentti (II. 5. 4. 3. Sylviitti l. sylviini KCl) Oulu: Oulun yliopisto. Viitattu 29. heinäkuuta 2013.
- Jones, Adrian: Kivet, s. 45. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jones, Adrian 2000
- ↑ Barthelmy, David: Sylvite Mineral Data Webmineral.com. Viitattu 29. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sylviini Wikimedia Commonsissa
