Sveitsin liittopresidentti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sveitsin liittopresidentti
(Bundespräsident (saksaksi)
Président(e) de la Confédération (ranskaksi)
Presidente della Confederazione (italiaksi)
President(a) da la Confederaziun (retoromaaniksi))
Tunnus
Tunnus
Ueli Maurer 2011.jpg
Nykyinen
1. tammikuuta 2019 lähtien
Virka-asunto Bundeshaus
Nimittäjä Sveitsin liittokokous
Kauden pituus 1 vuosi
Perustettu 21. marraskuuta 1848
Ensimmäinen Jonas Furrer
Palkka 445 163 Sveitsin frangia [1]

Sveitsin valaliiton presidentti eli Sveitsin liittopresidentti on maan toimeenpanovaltaa käyttävän seitsemänjäsenisen liittoneuvoston johtaja. Sveitsin liittokokous valitsee vuosittain liittopresidentin, joka johtaa liittoneuvoston kokouksia ja hoitaa edustustehtäviä. Liittopresidentillä on juridisesti samat oikeudet ja velvoitteet kuin muilla kuudella liittoneuvoston jäsenellä. Perinteisesti tehtävään valitaan liittoneuvoston jäsen ikäjärjestyksessä, ja edellisen vuoden varapresidentistä tulee seuraavan vuoden liittopresidentti. Liittopresidentti ei ole Sveitsin valtionpäämies, vaan koko liittoneuvosto muodostaa kollektiivisen valtionpäämiehen roolin[2].

Kun liittoneuvostossa pidetään sitova äänestys ja äänet menevät tasan, liittopresidentti - liittoneuvoston puheenjohtajana - antaa ratkaisevan äänen, tai voi myös äänestää tyhjää.[3]

Oman hallinnonalansa valvonnassa lisäksi liittopresidentti suorittaa joitakin edustustehtäviä, joita yleensä hoitaa yksi valtionpäämies muissa demokratioissa. Esimerkiksi Sveitsin Yhdistyneiden kansakuntien jäsenyyden alusta alkaen Sveitsin liittopresidentit ovat joskus puhuneet Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen avajaisistunnossa muiden valtioiden ja hallitusten päämiesten kanssa.[4][5]

Koska Sveitsillä ei ole yhtä valtionpäämiestä, maa ei järjestä valtiollisia vierailuja. Ulkomaille matkustettaessaan liittopresidentti tekee niin vain hallinnon osansa johtajan roolissa. Liittoneuvoston seitsemän jäsentä vastaanottavat vierailevat valtionpäämiehet yhdessä. Valtioiden väliset sopimukset allekirjoitetaan täysivaltaisen liittoneuvoston toimesta, ja kaikki liittoneuvoston jäsenet allekirjoittavat sopimuksia ja muita vastaavia asiakirjoja.lähde?

Valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittopresidentti valitaan liittoneuvoston edustajakokouksessa yhdeksi vuodeksi.[6][7][8]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla valinta liittopresidentiksi olivat palkintovirka arvostetulle liittoneuvoston jäsenille. Muutama vaikutusvaltainen hallituksen jäsen sivuutettiin kuitenkin säännöllisesti liittopresidentin valinnassa. Yksi tällainen esimerkki on Wilhelm Matthias Naeff, joka oli liittoneuvoston jäsen 27 vuotta ja liittopresidentti vain kerran, vuonna 1853.

1900-luvun alkupuolella liittopresidentin valinta oli yleensä yksimielinen. Kirjoitamaton sääntö oli, että liittoneuvoston jäsen, joka ei ollut ollut liittopresidentti, valittiin liittopresidentiksi. Siksi jokainen liittoneuvoston jäsen sai vuoron vähintään seitsemän vuoden välein. Ainoa kysymys vaaleissa oli, kuinka monta ääntä valintaan vaadittiin. 1970- ja 1980-luvulla 200:ta ääntä, 246 mahdollista, pidettiin erinomaisena tuloksena, mutta puolueiden poliittisten konfliktien lisääntyessä 180 ääntä on kunnioittava tulos.

Vuoteen 1920 asti liittoneuvoston presidentti hoiti myös Sveitsin ulkoministerin tehtävää. Näin ollen joka vuosi tapahtui niin, että tehtävää hoitava liittopresidentti jäi eläkkeelle hän palasi entiseen virkaansa ja uusi liittopresidentti otti ulkoministeriön salkun. Vastaavasti liittoneuvoston presidentti ei perinteisesti lähtenyt Sveitsistä heidän toimikautensa aikanaselvennä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. How much does a federal councillor earn? 24 April 2017. The Federal Council. Viitattu 17.5.2018.
  2. Nenad Stojanović: Party, Regional and Linguistic Proportionality Under Majoritarian Rules: Swiss Federal Council Elections. Swiss Political Science Association, , 1. vsk, nro 22, s. 41–58. Geneve: Swiss Political Science Review. 1662-6370. [Wiley Online Library https://doi.org/10.1111/spsr.12208] Viitattu 6.5.2019.
  3. President of the Swiss Confederation; President of the Confederation 24 August 2016. Federal Chancellery. Viitattu 23.3.2018.
  4. "Ten Years in the United Nations: Where Does Switzerland Stand?" (1 June 2013). Swiss Political Science Review 19 (2): 212–232. Geneva, Switzerland: Swiss Political Science Association. doi:10.1111/spsr.12034. ISSN 1662-6370. 
  5. UN News, United Nations (20 September 2016). "UN News - Swiss President, at General Assembly, Highlights Crucial Role of UN in Solving Crises". Press release. http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsID=54974. 
  6. SR 101 Federal constitution of the Swiss Confederation of 18 April 1999 (Status as of 12 February 2017), unauthorized English version 12 February 2017. The Federal Council. Viitattu 23.3.2018. de, fr, it, en
  7. (2012) Defining Democracy: Voting Procedures in Decision-Making, Elections and Governance, 2nd, Berlin, Germany: Springer-Verlag, 125-126. ISBN 978-3-642-20904-8. 
  8. "Party, Regional and Linguistic Proportionality Under Majoritarian Rules: Swiss Federal Council Elections" (1 March 2016). Swiss Political Science Review 22 (1): 41–58. Geneva, Switzerland: Swiss Political Science Association. doi:10.1111/spsr.12208. ISSN 1662-6370.