Suuri väittely

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Andromedan galaksi ultraviolettina.

Suuri väittely (myös Shapley–Curtis-debatti) oli merkittävä kierteistähtisumuiksi aikanaan luultujen kierteisgalaksien luonnetta ja havaittavan kaikkeuden kokoa koskeva väittely tähtitieteilijöiden Harlow Shapleyn ja Heber Curtisin välillä. Väittely käytiin 26. huhtikuuta 1920 Baird-auditoriossa Smithsonian-instituutin National Museum of Natural Historyssa.

Väittelyä voidaan pitää jatkona maakeskisen ja aurinkokeskisen maailmankuvan välillä käytyihin väittelyihin, sillä se siirsi Auringon ja lopulta koko Linnunradan pois kaikkeuden keskipisteestä.

Väittelyn keskeisin kysymys oli, olivatko kaukaiset tähtisumut verrattain pieniä ja osa omaa galaksiamme vai kokonaan erillisiä galakseja. Kumpikin tutkija esitti ensin teknisen esitelmän aiheesta "Kaikkeuden mittakaava", minkä jälkeen molemmat osallistuivat keskusteluun. Väittelyn jälkeen toukokuussa 1921 julkaistiin tulokset.[1]

Shapleyn mukaan Linnunrata on koko kaikkeus. Hän uskoi, että galaksit kuten Andromeda olivat vain Linnunradan osia. Hän saattoi perustaa väitteensä siihen, että jos Andromeda ei ollut osa Linnunrataa, silloin sen etäisyys Maasta tulisi olla luokkaa 108 valovuotta, jota useimmat tähtitieteilijät eivät hyväksyneet. Tunnustettu tähtitieteilijä Adriaan van Maanen esitti Shapleyn väitteitä tukevia todisteita, joiden mukaan hän oli havainnoinut Tuulimyllygalaksin pyörivän. Mikäli kyseessä todella oli kaukainen galaksi ja silti sen pyöriminen pystyttiin havaitsemaan, tämä rikkoi selvästi universaalia nopeusrajoitusta eli valonnopeutta.

Curtisin mukaan galaksit kuten Andromeda olivat erillisiä Linnunradan ulkopuolisia galakseja. Hän osoitti, että Andromedassa on enemmän supernovia kuin Linnunradassa: mikäli Andromeda olisi vain Linnunradan osa, miksi siihen oli keskittynyt muita alueita enemmän supernovia. Andromedan avaruudellinen ja ajallinen erillisyys Linnunradasta ratkaisi tämän ongelman, sillä Andromeda voisi olla Linnunrataa supernovapitoisemmassa vaiheessa.

Myöhemmin selvisi, että van Maanenin havainnot olivat virheelliset. Tuulimyllygalaksin pyörimistä ei voi havaita ihmisen tavallisen eliniän aikana. Nykyisin tiedetään, että Linnunrata on vain yksi tuhansista miljardeista havaittavan kaikkeuden galakseista, joten Curtis oli pääväittämän suhteen oikeassa. Toisaalta Curtis sijoitti Auringon Linnunradan keskustaan, kun taas Shapley sijoitti sen oikein galaksin ulkolaidalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]