Sussexinspanieli
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Sussexinspanieli | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Englanti,  Iso-Britannia |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 147[1] |
| Alkuperäinen käyttö | metsästyskoira |
| Nykyinen käyttö | ylösajava ja noutava lintukoira |
| Muita nimityksiä | sussexi, Sussex Spaniel, sussexi spanjel |
| FCI-luokitus |
ryhmä 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat alaryhmä 2 Ylösajavat koirat #127 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | noin 23 kg |
| Säkäkorkeus | ihannekorkeus: 38–41 cm |
Sussexinspanieli (engl. Sussex Spaniel) on Britanniasta peräisin oleva koirarotu. Se on vankkarakenteinen ja toiminnanhaluinen koira. Sussexinspanieli on yksi rauhallisimmista spanieliroduista.
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sussexinspanielin luonteen tulisi olla lempeä ja miellyttävä, se ei saa olla yhtään aggressiivinen. Rotu haukkuu helposti. Se on esimerkiksi ainoa haukkuen ylösajava spanieli. Sussexinspanielille tyypillisiä piirteitä ovat perheelle omistautuminen ja itsenäisyys. Metsästykoirana se on ylösajava ja noutava lintukoira, joka on tarkoitettu pääasiassa maatyöskentelyyn, kuten rodun kotimaassa Englannissa. Hyvän nenänsä ansiosta se tekee tarkkaa työtä, matalana ja vahvana koirana sen on helppo kulkea vaikeakulkuisessakin maastossa ryömien aluskasvillisuuden ali. Tarkan hajuaistinsa vuoksi se soveltuu hyvin jäljestäväksi koiraksi, jos sillä on taipumusta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sussexinspanieli on vanha englantilainen spanielirotu, joka on tunnettu itsenäisenä rotuna vuodesta 1795 lähtien. Tällöin herra Fuller Sussexin kreivikunnasta aloitti Rosehill Parkissa lähellä Hastingsia rodun määrätietoisen kasvatustyön. Hän jatkoi rodun kasvatusta yli 50 vuotta aina kuolemaansa asti vuoteen 1847.
Sussexien lukumäärä oli toisen maailmansodan jälkeen pienimmillään. Elossa oli vain kahdeksan koiraa, jotka kaikki olivat samassa rouva Freefin kennelissä. Hän kasvatti rotua lähes 50 vuotta kuolemaansa asti (1984) ja sai rodun säilymään, mutta rotu on ollut useaan otteeseen vaarassa hävitä, sillä se ei kuulu yleisön suosikkeihin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Spanieliliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Gummeruksen Suuri koirakirja
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Suomen Kennelliitto 13.8.2016. Viitattu 4.9.2016
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sussexinspanieli Wikimedia Commonsissa
- Rotumääritelmä, Suomen Kennelliitto, 22.9.2011 (pdf)