Suomen Tallinnan-suurlähetystö
Suomen Tallinnan-suurlähetystö on Suomen tasavallan suurlähetystö Viron pääkaupungissa Tallinnassa. Se sijaitsee Toompeanmäellä lähellä Riigikogua osoitteessa Kohtu 4. Nykyinen suurlähettiläs on Kirsti Narinen, joka jätti valtuuskirjeensä 18. syyskuuta 2014.[1]
Lähetystörakennus
Suomen Tallinnan-suurlähetystön muodostaa viiden rakennuksen kokonaisuus. Vanhimman rakennuksen historia ulottuu 1770-luvulle saakka. Kokonaisuus saatiin viimeisteltyä 1850-luvulla, kun kokonaisuuden päärakennus saatiin valmiiksi. Sen rakennutti aatelismies Otto Jakob von Uexküll, ja sen suunnittelusta vastasi arkkitehti Georg Winterhalter.[2]
Von Uexküllien suku joutui jättämään hyvästit kaupunkipalatsilleen Viron itsenäistyttyä vuonna 1918. Sen jälkeen rakennuksen hallinta siirtyi Konstantin Pätsille vuonna 1922. Hän muutti osan rakennuksesta omaksi asunnokseen, ja osan hän vuokrasi. Vuokralaisiksi löytyi Suomen ja Unkarin valtiot, jotka sijoittivat sinne lähetystönsä. Myöhemmin Päts kuitenkin joutui talousvaikeuksien johdosta myymään rakennuksen. Ostajaksi löytyi Suomi, joka osti sen 25 miljoonalla Viron markalla.[2]
Neuvostoliiton tultua valtaan Virossa Suomi joutui jättämään edustustonsa. Unkari oli sen jättänyt jo aiemmin, vuonna 1928. Neuvostoliitto osti talon yhteiskaupassa Pietarissa sijainneen Suomen Pankin talon kanssa keväällä 1947. Kiinteistöjen hinta 60 miljoonaa markkaa maksettiin Suomessa rauhansopimuksen nojalla takavarikoiduilla entisillä saksalaisilla rahavaroilla.[3]
Rakennukseen sijoitettiin Tallinnan teknillisen korkeakoulun asuntola ja Viron kansalliskirjaston tiloja. Ne viipyivät rakennuksessa vuoteen 1991 saakka, jolloin Viro itsenäistyi Neuvostoliitosta. Tämän jälkeen Suomen valtiolle tuli tilaisuus jälleen ottaa rakennuskokonaisuus huostaansa ja sijoittaa sinne Tallinnan-suurlähetystönsä. Näin tapahtui vuonna 1993. Rakennus entisöitiin pieteetillä, ja prosessia johtivat arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen. Entisöintiprosessi oli vuonna 1996 edennyt siihen pisteeseen, että suurlähetystö pystyi muuttamaan rakennukseen takaisin. Viralliset avajaiset pidettiin 12. marraskuuta 1996.[2]
Suurlähettiläät
| Edustaja[4] | Vuodet | Asema |
|---|---|---|
| Erkki Reijonen | 1919–1920 | va. valtuutettu |
| Erkki Reijonen | 1920–1921 | va. asiainhoitaja |
| Erkki Reijonen | 1921–1923 | lähettiläs |
| Rudolf Holsti | 1923–1927 | |
| A. O. Wuorimaa | 1928–1933 | |
| P. J. Hynninen | 1933–1940 | |
| Jaakko Kaurinkoski | 1991–1996 | suurlähettiläs |
| Pekka Oinonen | 1996–2001 | |
| Jaakko Blomberg | 2001–2005 | |
| Jaakko Kalela | 2005–2010 | |
| Aleksi Härkönen | 2010–2014 | |
| Kirsti Narinen | 2014– virassa [5] |
Lähteet
- Pekkarinen, Jussi: Kohtu 4, Suomen Tallinnan-lähetystön historia. SKS, 2015. ISBN 978-952-222-573-3.
Viitteet
- ↑ Suomen uusi suurlähettiläs jätti valtuuskirjeen Finland.ee. 18.9.2014. Suomen suurlähetystö, Tallinna. Viitattu 24.5.2016.
- ↑ a b c Suomen Tallinnan-suurlähetystö
- ↑ Sopimus Suomen Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen kesken Suomessa olevien Neuvostoliitolle siirtyneiden entisten saksalaisten rahavarojen käytöstä Neuvostoliiton tarpeisiin (9/1947) Finlex. 9.2.1947. Oikeusministeriö. Viitattu 24.5.2016.
- ↑ Suomen Edustajat Tallinnassa Suomen suurlähetystö, Tallinna. Suomen ulkoasiainministeriö. Viitattu 30.12.2012.
- ↑ Uudet suurlähettiläät Sveitsiin, Brasiliaan, Viroon ja Namibiaan Nimitykset, 27.2.2014. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 13.5.2014.
Aiheesta muualla