Sunniva
| Sunniva, Sunneva | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Suna, Suniva [1][2] |
| Vastineita eri kielissä | Synneva, Synneve, Synnevi, Synniva, Synnøva, Synnöve, Synnøve, Sønneva, Sønneve, Sønnøve [3][4] |
| Nimen alkuperä | muinaisenglannin Sunngifu (’aurinko’ + ’lahja’) |
Sunniva on Skandinaviassa käytetty naisen etunimi. Se pohjautuu muinaisenglantilaiseen nimeen Sunngifu, joka koostuu sanoista ’aurinko’ ja ’lahja’.[5] Sunnivan rinnalla on käytössä nimiasu Sunneva.[6]
Sunniva-nimi tunnetaan kirkollisesta perinteestä: Pyhä Sunniva on norjalaiskaupunki Bergenin suojeluspyhimys. Legendan mukaan hän oli 900-luvulla elänyt Irlannin kuninkaan tytär, joka lähti merelle pakoon epämieluisaa avioliittoa ja haaksirikkoutui Norjaan. Paikallisten asukkaiden kerrotaan surmanneen hänet ja hänen matkatoverinsa.[7][8]
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on elokuuhun 2023 mennessä tilastoitu noin 30–40 Sunniva-nimistä ja noin 20–30 Sunneva-nimistä naista.[9] Samaa perua oleva nimi Synnöve on ollut suomalaisilla huomattavasti yleisempi.[10]
Nimipäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sunnivalla on Norjassa nimipäivä 8. heinäkuuta.[11] Se on Pyhän Sunnivan muistopäivä.[7]
Tunnettuja Sunniva-nimisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sunniva Drake (s. 1955), suomalainen tietokirjailija ja kirjastonjohtaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi?, s. 223. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-31-0073-1.
- ↑ Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, s. 245. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 978-951-746-873-2.
- ↑ Alhaug, Gulbrand: Synnøve Store norske leksikon. Päivitetty 8.7.2020. Viitattu 27.8.2023. (norjaksi)
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 220. Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
- ↑ Hanks, Patrick & Hodges, Flavia: A Dictionary of First Names, s. 310. Oxford: Oxford University Press, 1990. ISBN 0-19-211651-7. (englanniksi)
- ↑ Kruken, Kristoffer & Stemshaug, Ola: Norsk personnamnleksikon, s. 269. 2. utgåva. Oslo: Norske Samlaget, 1995. ISBN 82-521-4483-7. (norjaksi)
- ↑ a b Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 205. Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
- ↑ Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja, s. 199. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15788-0.
- ↑ Nimipalvelu: Etunimitilasto (hakusanat ”Sunniva” ja ”Sunneva”) 21.8.2023. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 27.8.2023.
- ↑ Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 371. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2.
- ↑ Alhaug, Gulbrand: Sunniva Store norske leksikon. Päivitetty 8.2.2023. Viitattu 27.8.2023. (norjaksi)