Strontiumperoksidi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Strontiumperoksidi
Tunnisteet
CAS-numero 1314-18-7
Ominaisuudet
Molekyylikaava SrO2
Moolimassa 119,62
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine[1]
Sulamispiste 215 °C (hajoaa)[2]
Tiheys 4,56 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa

Strontiumperoksidi (SrO2) on strontium- ja peroksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää pyrotekniikassa ja antiseptisenä aineena.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa strontiumperoksidi on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste reagoi veden ja happojen kanssa muodostaen vetyperoksidia ja happea. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen oktahydraatti (SrO2·8H2O). Kidevesi poistuu rakenteesta kuumennettaessa. Strontiumperoksidi on muiden peroksidien tavoin vahva hapetin.[1][2][3][4][5]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strontiumperoksidia voidaan valmistaa kuumentamalla strontiumoksidia happi-ilmakehässä. Muita tapoja ovat strontiumoksidin ja vetyperoksidin välinen reaktio ja vetyperoksidin lisääminen strontiumsuolojen vesiliuoksiin, jolloin strontiumperoksidi saostuu. Strontiumperoksidia voidaan käyttää punaisen värin lähteenä pyrotekniikassa ja merkkiammuksissa. Sitä voidaan myös käyttää antiseptisenä aineena.[1][2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 177. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. a b c d Richard C. Ropp: Encyclopedia of the Alkaline Earth Compounds, s. 128–129. Newnes, 2012. ISBN 9780444595539. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.2.2018). (englanniksi)
  3. a b Stephen G. Hibbins: Strontium and Strontium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013. Viitattu 2.2.2018
  4. a b Norbert Steiner & Wilfried Eul: Peroxides and Peroxide Compounds, Inorganic Peroxides, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001. Viitattu 2.2.2018.
  5. a b Harald Jakob, Stefan Leiniger, Thomas Lehmann, Sylvia Jacobi & Sven Gutewort: Peroxo Compounds, Inorganic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2007. Viitattu 2.2.2018