Stop Making Sense
| Stop Making Sense | |
|---|---|
 Elokuvan julisteessa laulusolisti David Byrnen vähä vähältä suuremmaksi paisuva esiintymispuku. |
|
| Ohjaaja | Jonathan Demme |
| Käsikirjoittaja | Jonathan Demme, Talking Heads |
| Tuottaja |
Gary Goetzman Gary Kurfirst |
| Säveltäjä |
Tina Weymouth David Byrne Chris Frantz Talking Heads Jerry Harrison |
| Kuvaaja | Jordan Cronenweth |
| Pääosat | David Byrne, Talking Heads |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | Talking Heads Films, Arnold Stiefel Company, Palm Pictures |
| Levittäjä |
Cinecom Netflix |
| Ensi-ilta | 1984, Suomessa 1984 |
| Kesto | 87 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Stop Making Sense on Jonathan Demmen ohjaama pitkä elokuva vuodelta 1984. Se on taltiointi Talking Heads -yhtyeen kolmesta peräkkäisestä konsertista Hollywoodin Pantages-teatterissa Los Angelesissa joulukuulta 1983, jolloin yhtye oli albuminsa Speaking in Tongues promootiokiertueella.[1]
Elokuva on ensimmäinen, jonka ääni on tallennettu täysin digitaalisesti. Elokuvan 1,2 miljoonan Yhdysvaltain dollarin budjetista vastasi yhtye itse.
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muun muassa elokuvakriitikko Leonard Maltin pitää Stop Making Senseä kaikkien aikojen parhaimpiin kuuluvana rockelokuvana. The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2] Suomalaisessa Video-oppaassa vuodelta 1994 se saa neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”[1].
Suomessa Stop Making Sense sai teatteriensi-iltansa vasta kolme vuotta valmistumisensa jälkeen heinäkuussa 1987 Helsingin Uuden ylioppilastalon Bio Illusionissa. Se julkaistiin seuraavana vuonna VHS-videona ja vuonna 1990 se esitettiin televisiossa Yle TV1 -kanavalla.[3] Helmikuussa 2020 Yle Teema esitti sen osana lauantain 8.2. Jonathan Demme -teemailtaa[4].
Soundtrack-albumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan musiikki julkaistiin samannimisenä albumina, joka pysyi 200 myydyimmän joukossa Billboard-lehden albumilistalla yli kaksi vuotta. Albumin pieni erikoispainos sisälsi LP-levyn lisäksi neliväripainetun kuvakirjan, mutta samaa kuvamateriaalia oli melko runsaasti myös tavallisen LP-painoksen kansissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0. (suomeksi)
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 28.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Stop Making Sense Elonet. , Esitystiedot. Viitattu 28.8.2016. (suomeksi)
- ↑ Stop Making Sense Yle Areena. 8.2.2020. Viitattu 8.2.2020.
