Starttiraha
Starttiraha on aloittavalle yrittäjälle tarjottava etu. Sen on tarkoitus varmistaa aloittavan yrittäjän toimeentulo ja parantaa työllisyyttä. Starttirahan myöntämisestä päättää Työ- ja elinkeinotoimisto.lähde? Starttirahaa on myönnetty uusille yrittäjille vuodesta 1984 lähtien[1].
Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, joten sen myöntäminen riippuu paikkakunnasta, vuodenajasta, suhdanteista ja useasta muusta seikasta. Työ- ja elinkeinotoimisto käyttää yleensä aina ulkopuolista asiantuntijaa arvioimaan liikeidean kannattavuuden ja sen, onko yrittäjäksi aikovalla riittävät tiedot ja muut valmiudet. Asiantuntijoita ovat yleensä esimerkiksi kuntien elinkeinojohtajat, uusyrityskeskusten tai TE-keskusten henkilökunta. Lisäksi starttirahan hakijoilta edellytetään kokemuksen tai koulutuksen kautta hankittuja riittäviä valmiuksia aloitettavaan toimintaan.lähde?
Ennen starttirahapäätöstä työvoimatoimisto ja asiantuntijat selvittävät, ettei mahdollinen tuki vääristä yritysten välistä kilpailua. Kilpailun vääristymisen takia starttirahaa on usein vaikea saada suosituille toimialoille, kuten ravintola- ja kahvilatoimintaan tai parturi-kampaamopalveluihin.[2] Kebab-pizzerian perustamiseen starttirahaa ei myönnetä käytännössä koskaan.[3] Yritystoimintaa tai laajempaa markkinointitutkimusta ei myöskään saa aloittaa ennen tukipäätöstälähde?.
Starttirahan maksimiaika vuonna 2019 on yksi vuosi, ja tuki myönnetään kahdessa kuuden kuukauden jaksossa. Näin ollen starttiraha muodostuu kahdesta osasta: perustuesta ja lisäosasta. Vuonna 2019 perustuki on 32,40 euroa päivässä, ja tukea maksetaan maksimissaan viideltä päivältä viikossa. Myös erikseen haettavan starttirahan jatko-osan suuruus on sama kuin perusosankin. Aiemmin lisäosan määrä vaihteli tilanteen mukaan.[4] Vaikka starttirahasta puhutaan nimenomaan uusien yrittäjien tukena, tuen hakijan ei tarvitse toimia yrittäjänä ensimmäistä kertaa. Aiempi yrittäjyystausta ei siis sulje pois starttirahan saamista[5].
Muutamia vuosia sitten starttirahan edellytyksenä oli kolmen kuukauden mittainen työttömyys. Nykyisin tätä vaatimusta ei enää ole, vaan starttirahan voi saada lähes kuka tahansa. Starttirahapäätöksen ja yritystoiminnan alkamisen jälkeen yrittäjä ei kuitenkaan enää voi saada palkkaa muusta työstä tai esimerkiksi opintotukea. Esimerkiksi eläkettä saavalle henkilölle starttirahaa ei myönnetä. Yksi starttirahan olennainen ehto on myös se, että sen turvin harjoitettava yritystoiminta on päätoimista. Sivutoimisille yrittäjille starttirahaa ei myönnetä, mutta tuen voi kuitenkin saada siinä vaiheessa, kun sivutoimisena aloitettu yritystoiminta muuttuu päätoimiseksi.[6]
Yritysidean kannattavuus tulee osoittaa kirjallisesti. Starttirahahakemukseen tarvitaan liitteeksi liiketoimintasuunnitelma talouslaskelmineen. Samoja suunnitelmia käytetään myös esimerkiksi Uusyrityskeskusten toimesta lausuntoja myönnettäessä.lähde?
Starttirahan hakeminen ja maksatus käytännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Starttirahan hakeminen aloitetaan aina yhteydenotolla omaan TE-toimistoon, jonka osoittama asiantuntija osaa alustavasti kertoa hakijan mahdollisuuksista starttirahan saamiseen. Tämän jälkeen hakija ohjataan tarvittaessa eteenpäin keskustelemaan starttirahan hakemista edeltävistä toimenpiteistä asiantuntijan kanssa. Usein asiantuntijat ovat paikallisten Uusyrityskeskusten edustajia. Ennen starttirahahakemuksen täyttämistä hakija voidaan tässä vaiheessa ohjata lyhyelle yrittäjyyskurssille, mikäli hänellä ei vielä työ- ja koulutustaustastaan riippuen tulkita olevan riittäviä edellytyksiä yrittäjyyteen.[7]
Kun starttirahahakemus on mennyt hyväksytysti läpi, tuki maksetaan yrittäjän osoittamelle tilille kerran kuukaudessa. Mahdollisia maksatuspäiviä on kuitenkin kaksi jokaisen kuukauden aikana. Maksatusta haetaan jälkikäteen sähköisesti, ja maksatuksesta huolehtii ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus eli lyhyemmin KEHA-keskus.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yrittäjäksi ryhtyminen on yksi vaihtoehto Starttiraha viime vuonna 2270 työttömälle Helsingin Sanomat. 14.8.1991. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Parturi-kampaajat, kosmetologit, hierojat ja ravintolayrittäjät jäävät usein ilman starttirahaa 4.10.2017. Yle.fi.
- ↑ Starttiraha - 5 ammattia, joille tukirahaa ei heru City.fi. 27.9.2018. Viitattu 11.8.2019.
- ↑ Te-palvelut, Mol.fi
- ↑ Yritystä perustamassa? 5 asiaa, joita et ehkä tiennyt starttirahasta Yrittajat.fi. 18.12.2017. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta Finlex.
- ↑ Starttiraha – aloittavan yrittäjän tuki te-palvelut.fi. Viitattu 11.2.2019.
- ↑ KEHA-keskus. TE-palvelut keha-keskus.fi. Viitattu 11.2.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Starttirahan palvelukuvaus yrityssuomi.fi -sivustolla
- Uusyrityskeskukset
- Ohje starttirahan maksatukseen (Arkistoitu – Internet Archive)
- TE-keskukset
- Starttiraha OnnistuYrittäjänä.fi palvelussa (Arkistoitu – Internet Archive)