Sosiaalibarometri
Sosiaalibarometri on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toistuva tutkimus, joka kartoittaa hyvinvoinnin, palvelujen ja palvelujärjestelmän tilaa ja tulevaisuuden ennakointeja. Kyselyllä koottava monipuolinen sisältö käsittelee sosiaali- ja terveydenhuoltoa, työvoimapolitiikkaa ja etuusjärjestelmää. Painotus on ajankohtaisissa teemoissa, mutta mukana on myös toistuvia kysymyksiä.[1]
Tavoitteena on tuottaa tietoa ammattilaisten näkökulmasta ja nostaa laajempaan keskusteluun kentän havaitsemia onnistumisia ja riskejä. Vastaajat ovat sosiaali- ja terveydenhuollosta, TE-palveluista ja Kelan etuuksista vastaavia esimiehiä ja viime vuosina Kelassa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviä muita työntekijöitä.[2]
Lähestymistapa on monialainen, sillä suomalaisten hyvinvointia ja palveluja turvataan eri tahojen tuottamissa palveluissa. Erityisesti monimutkaisissa elämäntilanteissa tarvittaisiin sujuvaa yhteistyötä eri viranomaisten – ja muiden toimijoiden kesken.
Ensimmäinen Sosiaalibarometri tehtiin vuonna 1991. Sosiaalibarometrin kehitti Sosiaaliturvan keskusliitto ry 1990-luvun alun syvän laman aikaan. Tällöin suomalaisten työllisyys ja toimeentulo heikkenivät äkillisesti, eivätkä tilastot ja tutkimukset pystyneet tuottamaan ihmisten hyvinvoinnista ajantasaista tietoa, vaan tarvittiin uudentyyppinen tutkimusväline.[3][4] Kysely on tehty sittemmin vuosittain: 2021 julkaistiin 31. Sosiaalibarometri, ensimmäistä kertaa viitenä teemakohtaisena verkkojulkaisuna.
Sosiaalibarometrin tulokset ovat nostaneet keskusteluun esimerkiksi koronakriisin vaikutukset mielenterveyteen[5] ja sosiaalityöhön[6]. Sosiaalibarometrissa pitkään seurattu sote-uudistus[7] ja toimeentulotuki[8] keskusteluttivat keväällä 2021.
Anonymisoidut tutkimusaineistot on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon jatkotutkimusta varten. Sosiaalibarometrilla on tavaramerkin suoja.
Sosiaalibarometrin historia ja toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosiaalibarometria laadittiin vuoteen 2011 asti Sosiaaliturvan keskusliitossa (vuodesta 1997 lähtien Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry). Vuonna 2012 kolme sote-järjestöjen kattojärjestöä yhdistyivät SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ksi[9], joten siitä lähtien Sosiaalibarometrin ovat laatineet SOSTEn tutkijat. Sisältöjen pohdintaan on osallistunut SOSTEn asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia.
Vuoden 2020 Sosiaalibarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä THL:n tutkijoiden kanssa, aiheena koronapandemian vaikutukset hyvinvointiin ja palveluihin[10]. Vuoden 2021 toimeentulotukea käsittelevien tulosten analysointiin osallistui myös Kelan tutkijoita[11].
Sosiaalibarometrin tulokset kootaan survey-kyselyllä, mikä mahdollistaa ison vastaajajoukon ja tulosten nopean analysoinnin. Vuoteen 2002 asti aineisto kerättiin yksinomaan postikyselyillä, nivelvaiheessa rinnalla käytettiin verkkokyselyä ja vuodesta 2016 lähtien koko tutkimusaineisto on kerätty pelkästään vastaajaryhmäkohtaisilla verkkokyselyillä[12].
Sosiaalibarometrin vastaajajoukko on laajentunut ajan myötä. Ensimmäinen Sosiaalibarometri pilotoitiin sosiaalijohdolla. Jo 1996 rinnalle tulivat vastaajiksi valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajat. Järjestöjen toiminnanjohtajat olivat vastaajina vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen järjestönäkemykset on koottu erilliseen Järjestöbarometriin. 1996 vastaajajoukkoa laajennettiin silloisiin Kelan paikallistoimistojen ja työvoimatoimistojen johtajiin, 1997 puolestaan terveyskeskusten johtaviin viranhaltijoihin. Vuosina 2008–2013 osa kysymyksistä osoitettiin myös sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajille.[13]
2016–2021 Sosiaalibarometrissa seurattiin laajasti perustoimeentulotuen toimeenpanoa Kelassa. Tämän vuoksi vastaajaryhmiä laajennettiin vuonna 2016 kunnissa työskenteleviin sosiaalityöntekijöihin ja vuonna 2017 Kelan toimeentulotuen asiakaspalvelu- ja ratkaisutyötä tekeviin toimihenkilöihin[12].
2021 Sosiaalibarometrissa uutena vastaajaryhmänä mukana olivat kuntien työllisyyspalveluista vastaavat viranhaltijat. Heiltä tiedusteltiin kuntien työllisyyspalveluista ja ennakointeja maaliskuussa 2021 käynnistyneistä työllisyyden kuntakokeiluista[12].
Kaikkia kysymyksiä ei kysytä kaikilta vastaajaryhmiltä.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sosiaalibarometri SOSTE. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ Sosiaalibarometri 2020: Lamasta koronakriisiin - Sosiaalibarometri ajankohtaispuntarina 30 vuotta SOSTE. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ ”Mikä on Sosiaalibarometri?”. fi-FI
- ↑ Eronen, Anne – Londén, Pia – Perälahti, Anne – Siltaniemi, Aki – Särkelä, Riitta: Sosiaalibarometri 2010: Ajankohtainen arvio palveluista, palvelujärjestelmän muutoksesta ja kansalaisten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry., 2010.
- ↑ Koronavuonna apua vaille ovat jääneet he, jotka sitä eniten olisivat tarvinneet – "Tulokset huolestuttavat" mtvuutiset.fi. 23.3.2021. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ ”Ylen aamu | Jatketaanko sulkutoimia sunnuntain jälkeen?”. 2021-03-23. fi
- ↑ ”Ylen aamu | Rokotepassi ja rokotejärjestys puhuttavat”. 2021-04-13. fi
- ↑ Sosiaalibarometri: Kelan ja kuntien yhteistyössä alueellisia eroja Sosiaalivakuutus. 3.6.2021. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille SOSTE. Viitattu 8.12.2021.
- ↑ Sosiaalibarometri 2020 SOSTE. Viitattu 8.12.2021.
- ↑ Sosiaalibarometri 2021, osa 5: Toimeentulotuki ja asuminen soste.fi.
- ↑ a b c Sosiaalibarometri 2021: Tutkimusaineisto ja toteutus soste.fi.
- ↑ Sosiaalibarometri 2020 esipuhe: Ajankohtaistiedon merkitys korostuu koronakriisissä SOSTE. Arkistoitu 8.12.2021. Viitattu 8.12.2021.