Solomon Golomb

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Solomon Wolf Golomb (30. toukokuuta 1932 Baltimore, Maryland[1][2]1. toukokuuta 2016[3]) oli yhdysvaltalainen matemaatikko, jonka tutkimuskohteita olivat kryptografia, kombinatoriikka, lukuteoria ja matemaattinen peliteoria.[4][5]

Solomon Golombin isä oli rabbi ja kielitieteen professori.[6] Solomon opiskeli Johns Hopkinsin yliopistossa ja suoritti vuonna 1951 alemman tutkinnon. Hän suoritti omien sanojensa mukaan ”kaksi kertaa niin paljon kursseja kuin muut”. Hän jatkoi opintoja vuoden Hopkinsissa ja sen jälkeen Harvardissa.[5] Harvardin aikanaan hän teki kesätöitä Baltimoren lähellä Glenn Martin -yhtiössä. Harvardin tieteellisen koulutuksen ja Glenn Martinin sovelletun työn yhdistelmä oli ensiarvoisen tärkeä hänen tulevalle uralleen. Kesätyöstä syntyivät hänen ensimmäiset siirtorekistereitä koskevat tuloksensa, jotka julkaistiin vuonna 1955 Glenn Martinin teknisenä raporttina.[6]

Vuoden 1955–1956 Golomb vietti Fulbright-stipendiaattina Oslon yliopistossa tutkien alkulukupareja. Sinä aikana hän myös tapasi tulevan vaimonsa, tanskalaisen opiskelijan nimeltä Bo.[5][6] Golomb valmistui tohtoriksi Harvardista vuonna 1957. Hänen väitöskirjansa Problems in the Distribution of the Prime Numbers käsitteli analyyttistä lukuteoriaa.[4][6][7] Palattuaan Yhdysvaltoihin Golomb työskenteli Caltechin Jet Propulsion Laboratoryssä digitaalisen tiedonsiirron ja informaatioteorian parissa. Vuonna 1963 hän siirtyi professoriksi Etelä-Kalifornian yliopistoon, jossa hän sitten pysyi yli puoli vuosisataa.

Golombin tunnetuin työ liittyy siirtorekistereihin, joita käytetään muun muassa tutkassa, kryptografiassa ja tietoliikenteessä.[6] Hänen mukaansa on nimetty Golomb-koodit, Golombin vakio ja Golombin viivaimet.[4][5] Golomb oli myös hyvin aktiivinen viihdematematiikassa ja tutki muun muassa polyominoja, joista sai myöhemmin innoituksensa tietokonepeli Tetris (”tetromino tennis”).[3] Golomb kirjoitti yli 200 tutkimusartikkelia ja seitsemän kirjaa.[6] Hän itse sai yhden patentin, mutta yli kymmenessätuhannessa patentissa viitataan hänen töihinsä.[3] Golomb sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia, muun muassa jäsenyyden kolmessa tiedeakatemiassa (Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia, National Academy of Engineering ja American Academy of Arts and Sciences), kaksi IEEE:n palkintoa ja Franklin-mitalin.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Solomon W. Golomb The Franklin Institute. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  2. Solomon W. Golomb National Science & Technology Medals Foundation. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  3. a b c Wolfram, Stephen: Solomon Golomb (1932–2016) writings.stephenwolfram.com. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  4. a b c Solomon Golomb (Arkistokopio) USC Viterbi. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  5. a b c d e Viterbi, Andrew: Solomon Wolf Golomb 1932–2016. IEEE Transactions on Information Theory, 2018, 64. vsk, nro 4, s. 2837–2838. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  6. a b c d e f Hales, Alfred W.: Sol Golomb — My Friend and Mentor. Asia Pacific Mathematics Newsletter, 2017, 7. vsk, nro 1, s. 30–31. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  7. Solomon Wolf Golomb Mathematics Genealogy Project. North Dakota State University. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)