Siirry sisältöön

Sola

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo maanmuodosta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Iso Sankt Bernhardin sola (ransk. Col du Grand-Saint-Bernard) on aikoinaan ollut tärkeä reitti matkalla Alppien yli.

Sola on matala kohta korkeiden maastonmuotojen, kuten vuorten, tuntureiden tai harjanteiden välissä. Solan läpi eli vuorijonon harjanteen poikki vuorten toiselta puolelta toiselle johtaa usein tie. Solat muodostuvat, kun eroosio kuluttaa korkeiden huippujen välisiä alueita matalammiksi.[1][2]

Usein solat ovat satulan muotoisia, jolloin sola on korkeimmalta kohdaltaan tasainen. Solan pituus voi kuitenkin vaihdella: jotkut solat muodostavat kilometrien pituisia laaksoja.[1]

Monet solat ovat ihmiskunnan historian aikana toimineet merkittävinä kauppareitteinä, koska sola on helpoin paikka ylittää vuorijono. Tällöin ne ovat yhdistäneet toisiinsa kulttuuripiirejä, jotka ovat muutoin olleet vuorten erottamia. Toisaalta sola on ollut hyvä paikka puolustautua vihollisen hyökkäyksiä vastaan. Solaan on voinut rakentaa asutuksen tai linnakkeen, vaikka ympäröivä vuoristo olisi rakentamiselle muutoin liian jyrkkäpiirteistä.[1]

Kuuluisia solia ovat muun muassa Simploninsola ja Iso Sankt Bernhardin sola Alpeilla sekä Khaibarsola Afganistanin ja Pakistanin välillä.

  1. 1 2 3 Pass National Geographic Society. Viitattu 11.7.2025.
  2. ↑ sola. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta sola Wikimedia Commonsissa