Smaragditaulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Smaragditaulu Chrysogonus Polydoruksen teoksessa De Alchimia, 1541.

Smaragditaulu (lat. Tabula Smaragdina; myös Secretorum Hermetis, ”Hermeen salaisuus”) on lyhyt hermetistinen kirjoitus, joka esittää olevansa peräisin egyptiläiseltä viisaalta tai jumalalta Hermes Trismegistokselta. Kirjoitus esittää paljastavansa alkusubstanssien salaisuudet.

Smaragditaulun alkuperää ei tunneta varmuudella, ei edes sitä, onko se peräisin antiikin ajalta vai keskiajalta. Kirjoitus tunnetaan keskiajan arabian- ja latinankielisistä käsikirjoituksista. Se on mahdollisesti ollut alun perin syyriankielinen. Keskiajalla eurooppalaiset alkemistit pitivät kirjoitusta alansa perustana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smaragditaulu käännettiin latinaksi arabian kielestä. Varhaisin tunnettu läntinen käännös oli Pseudo-Aristoteleen teoksessa Secretum Secretorum, joka oli todellisuudessa käännös hallitsijoille suunnatusta ohjekirjasta Kitab Sirr al-Asar. Se esitti olevansa Aristoteleen Aleksanteri Suurelle lähettämä kirje. Latinankielisen käännöksen tekivät Johannes Hispalensis noin vuonna 1140 ja Philippus Tripolilainen noin vuonna 1243.

Smaragditaulu Heinrich Khunrathin teoksessa Amhitheatrum sapientae aeternae, 1606.

Kirjoituksesta tehtiin latinaksi myös muita käännöksiä, mahdollisesti eri lähteistä. Se esiintyi arabiankielisissä luonnon salaisuuksia käsitelleissä teoksissa Kitab Ustuqus al-Uss al-Thani (”Perusalkuaineiden toinen kirja”), joka on laitettu Geberin nimiin, sekä Kitab Sirr al-Khaliqa wa San`at al-Tabi`a (”Kirja luomisen salaisuudesta ja luonnon taiteesta”; tunnetaan myös nimellä Kitab Balaniyus al-Hakim fi'l-`Ilal, ”Balinas Viisaan kirja syistä”). Kyseiset arabiankieliset teokset ovat peräisin noin vuosien 650-830 väliseltä ajalta.[1]

Tutkijat ovat nähneet yhtäläisyyksiä näiden sekä Job Odessalaisen (800-luku) syyriaksi kirjoittaman Aarteiden kirjan välillä, sekä Nemesios Emesalaisen (300-luku) kreikankielisten kirjoitusten välillä. Nämä kirjoitukset eivät kuitenkaan sisällä itse taulua. Arabiankielisen kirjoituksen nimessä esiintyvä ”Balinas Viisas” on puolestaan yhdistetty Apollonios Tyanalaiseen, mutta hänen osallisuudestaan kirjoituksen syntyyn ei ole todisteita.[1]

Smaragditaulun suosio on kestänyt pitkään. Se on ainoa muulla kuin kreikan kielellä kirjoitettu osa hermetistisiä kirjoituksia, joka on saanut suurempaa huomiota lännessä. Smaragditaulusta tuli sen useiden läntisten versioiden ja käännösten kautta keskeinen osa keski- ja renessanssiajan alkemiaa. Kirjoitusta pidettiin arvokkaana, koska sen katsottiin sisältävän ohjeet sille, mitkä alkemistien päämäärät olivat, ja vihjaavan mahdollisesti alkemistisen kullan reseptin.

Alkemisti Hortulanus (Ortolanus) kirjoitti 1300-luvulla laajan kommentaarin ”Hermeen salaisuudesta”. Teos oli merkittävä alkemian myöhemmän kehityksen kannalta. Tästä Smaragditaulun kopiosta ja Ortolauksen kommentaarista on säilynyt lukuisia käsikirjoituksia. Tekstin kommentaareja ja käännöksiä julkaisivat myös muun muassa Johannes Trithemius, Roger Bacon, Michael Maier, Aleister Crowley, Albert Suuri ja Isaac Newton. Alkemian suosion hiipumisen jälkeen teksti on kiinnostanut okkultistisia ja esoteerisiä piirejä.

Smaragditaulu mainitaan negatiivisessa valossa William Blaken pääteoksessa Jerusalem.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Verum, sine mendacio, certum et verissimum: Quod est inferius est sicut quod est superius, et quod est superius est sicut quod est inferius ––[2]
Totuus, vailla valhetta, varma ja kaikkein totuudellisin: Mikä on alhaalla, on ylhäällä olevan kaltainen, ja mikä on ylhäällä, on alhaalla olevan kaltainen ––»

Smaragditaulu sisältää versiosta ja käännöksestä riippuen 13-15 lausetta. Teksti on täynnä symboliikkaa, eikä sen suora lukeminen paljasta lauseiden merkitystä. Kirjoitus esittää kuvaavansa muuttumattomia, kaiken takana olevia totuuksia. Kaiken esitetään saaneen alkunsa yhdestä. Mikrokosmoksen ja makrokosmoksen välillä on yhteys. Kirjoitus antaa myös alkemistisia ohjeita alkuaineiden erottamisesta luonnollisille paikoilleen: näin toimiva ”saa haltuunsa koko maailman loiston”.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Emerald Tablet of Hermes: History of the Tablet The Internet Sacred Text Archive. Viitattu 26.8.2009.
  2. Cotnoir, Brian & Wasserman, James: The Weiser Concise Guide to Alchemy, s. 56. Weiser, 2007. ISBN 1578633796. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]