Skräppäys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
DigitalScrapbookPage.jpg

Skräppäys (engl. scrapbooking) on valo­kuvien, kirjeiden, viesti­lappujen, postikorttien ja muiden pienten muisto­esineiden tallentamista joko fyysiseen valokuva­kansioon tai sähköisesti toteutetuihin leike­kirjoihin[1]. Harrastuksessa yhtyvät leikekirjan, päiväkirjan ja valokuva-albumin pito muisto­esineiden arkistointiin ja moni­puoliseen askarteluun.[2]

Skräppäys­tarvikkeita ovat muun muassa kuvio­paperit, koriste­nauhat, helmet, kangas­tilkut, langat, mosaiikkipalat, leimasimet, sapluunat, paperi­liittimet, tina­paperit, tussikynät, värikynät ja -⁠liidut, siirto­kirjaimet, tarrat, liimat, napit, nepparit ja kartongit sekä kaiken yhteen kokoavat albumit. Saatavana on myös skräppäykseen suunniteltuja ompelukoneita ja stanssauslaitteita.[3] Skräppäystarvikkeiden, etenkin paperien ja kartonkien sekä kirjoitus­musteiden, halutaan olevan happo­vapaita valo­kuvien parhaan säilyvyyden varmistamiseksi.[4] Skräppäysalbumin sivun standardikooksi on vakiintunut 12 × 12 tuumaa eli noin 30,5 × 30,5 senttimetriä.[5] Sähköisessä skräppäyksessä tarvitaan ainakin tietokonetta, skanneria sekä tulostinta ja sen väri­kasetteja.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skräppäys alkoi kehittyä Pohjois-Amerikassa 1990-luvun puolivälissä leikekirjan ja valokuva-albumin pidosta kohti itsenäistä harrastusta omine välineineen ja tarvikkeineen. Trendin aloittaja on vuonna 1987 Yhdysvalloissa perustettu Creative Memories -yhtiö, joka loi toiminnalle pohjaa kymmenisen vuotta ennen kuin alalle alkoi tulla kilpailua.[3]

Nopeimmin harrastus alkoi kasvaa vuonna 1995 lähes tyhjästä vuoden 1996 noin sadan miljoonan Yhdysvaltain dollarin liikevaihtoon. Alalle tuli uusia yrityksiä, harrastusryhmiä ja harrastelehtiä kuten Creating Keepsakes ja Memory Makers,[6] jonka vuoden 2003 kyselyn mukaan lehden keskimääräinen lukijatalous omisti noin 2 500 dollarin arvosta skräppäystarvikkeita[3]. Vuonna 2006 skräppäysalan liikevaihdon arveltiin Yhdysvalloissa olleen noin 2,5 miljardia dollaria vuodessa.[1]

Yksi buumiin osallistuneista yrityksistä Yhdysvalloissa on suomalainen Fiskars, jolla oli vuonna 1997 satakunta scrapbooking-tuotetta valikoimissaan.[6][4]

2000-luvun puolivälin tutkimusten mukaan tyypillinen skräppääjä oli 30–50-vuotias nainen, mutta digitaalisen skräppäyksen arveltiin laajentavan harrastusta nuorempiin naisiin. Poikia on yritetty innostaa muun muassa urheiluaiheiseen skräppäykseen.[1]

Pohjois-Amerikassa skräppäystarvikkeita markkinoidaan askartelu- ja tervehdyskorttiliikkeiden lisäksi muun muassa Tupperwaren kaltaisilla kotimyyntikutsuilla ja -risteilyillä, verkkokaupoissa sekä suoramarkkinoinnin eri keinoin.[7] Skräppäysharrastus on tuonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kuihtuvaan valokuvausalan kauppaan.[8]

Suomeen skräppäys tuli 2000-luvulla, ja siitä kiinnostuivat etenkin pienten lasten äidit.[5]

Skräppäys terapiamuotona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skräppäysalbumin koostamista on sovellettu myös terapiatyöhön ja omaelämäkerralliseen reflektointiin.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Gretzner, Bonnie. ”Defining "digital scrapbooking": get answers from some manufacturers involved in this new facet of a more traditional hobby.” PMA Magazine, helmikuu 2007. Haettu 9.8.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen): https://www.highbeam.com/doc/1G1-159588923.html
  2. Williams, Brittaney: ”Preserving Memories Thousands Embrace Scrapbooking Hobby To Chronicle Their Lives.” The Cincinnati Post, 3.5.2001. Haettu 9.8.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen): https://www.highbeam.com/doc/1G1-74325640.html
  3. a b c Segalewitz, Caryl: ”Scrapbooking. The hobby has shown sticking power with devotees of all ages.” Dayton Daily News (Dayton, OH) 15.2.2004. Haettu 9.8.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen): https://www.highbeam.com/doc/1P2-11914154.html
  4. a b Ellis, Alicia. ”Scrapbooking booms.” Office World News, elokuu 1999. Haettu 9.8.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen): https://www.highbeam.com/doc/1P3-44620688.html
  5. a b Pakarinen, Jaana: Skräppäys on äitien omaa aikaa, Turun Sanomat 25.3.2015. Viitattu 9.8.2016.
  6. a b Ellis, Alicia A. "Skyrocketing: Scrapbooking market blasts off." Office World News, toukokuu 1998. Haettu 9.8.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen): https://www.highbeam.com/doc/1P3-30078610.html
  7. ”Scrapbooking industry on the grow.” Akron Beacon Journal (Akron, OH), 5.9.2003. Haettu 9.8.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen): https://www.highbeam.com/doc/1G1-119253611.html
  8. Kachadourian, Janine. ”Scrapbooking: Memories and Profits on the Same Page.” Photo Trade News, toukokuu 2000. Haettu 9.8.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen): https://www.highbeam.com/doc/1G1-62684552.html
  9. Enqvist, Minna: Tarinoista kuviksi, Voimaannuttava valokuvakansio kehitysvammatyön menetelmänä, opinnäytetyö, Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu, Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, 2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.