Sivuauringot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Huomattavan kirkkaat sivuauringot auringon molemmin puolin.

Sivuauringot ovat taivaalla Auringon sivuilla näkyviä kirkkaita ja yleensä värikkäitä läiskiä. Ne kuuluvat kaikkein tavallisimpiin haloilmiöihin.

Nimestään huolimatta sivuauringot muistuttavat ani harvoin varsinaista Aurinkoa. Tavallisimmin kyseessä on silmiinpistävä, värikäs läiskä taivaalla, auringon jommallakummalla puolella. Sivuaurinkojen kirkkaus vaihtelee lähes huomaamattomasta häikäisevän kirkkaisiin ja ne ovat muodoltaan tyypillisesti pitkänomaisia kaventuen auringosta poispäin. Tavallisesti sivuauringot näkyvät pareittain auringon molemmin puolin. Jääkide-esiintymän sijainnista riippuen toinen niistä voi olla kuitenkin myös toista kirkkaampi tai jompikumpi voi puuttua kokonaan.[1]


Synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivuauringot syntyvät, kun auringonvalo kulkee sellaisen jääkidepilven läpi, jossa kiteet ovat kuusikulmaisen laatan muotoisia. Valon kulusta kiteessä johtuu, että sivuauringon sisäreuna on aina vähintään 22° päässä auringosta, mutta auringon noustessa korkeammalle taivaalla, sivuauringot työntyvät auringosta poispäin. Samalla niiden kirkkaus vähenee nopeasti.[2] Jos jääkiteet heiluvat ilmassa, sivuaurinko pitenee korkeussuunnassa kaarimaiseksi.[3] Laattamaiset kiteet aiheuttavat sivuaurinkojen lisäksi myös zeniitinympäristön kaaren sekä harvinaisia 120° sivuaurinkoja. Sivuaurinkojen välittömässä läheisyydessä taivaalla voivat näkyä 22° rengas ja horisonttirengas.

Joskus sivuaurinkoja voi näkyä myös Kuun ympärillä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]