Siniharakka
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Siniharakka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Varikset Corvidae |
| Suku: |
Cyanopica Bonaparte, 1850[2] |
| Laji: | cyanus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cyanopica cyanus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Siniharakka (Cyanopica cyanus) on harakoiden sukuinen varislintu. Se on sukunsa ainoa laji.[2]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siniharakka on pitkäpyrstöinen ja melko hoikka, 31–35 cm pitkä lintu, josta pyrstöä 16–20 cm. Sen yleisväritys on harmahtava, päälaki on jyrkkärajaisesti musta, kurkku valkea ja siivet sekä pyrstö vaaleansinisiä.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopassa siniharakka elää Pyreneiden niemimaalla. Toinen populaatio elää puolestaan Kauko-Idässä ja levinneisyydessä on laaja tyhjä alue Euroopan ja Aasian välillä.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siniharakka elää pinja-, tammi-, saarni- ja oliivipuumetsiköissä. Pesii tammen (Quercus) latvuksessa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mullarney, K., Svensson, L., Zetterström, D. & Grant, P.: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Cyanopica cyanus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cyanopica (TSN 557603) itis.gov. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)